Tänään haluan puhua mielenterveydestä

Itsenäisyyspäivän 6.12.2023 juhlapuhe Pornaisissa

Kun pyytää terapeutilta itsenäisyyspäivänpuheen, saa puhetta mielen hyvinvoinnista. Mielenterveyden ajatellaan olevan yksilön asia, yksilön elämänkaareen liittyvä asia, yhden ihmisen kokemuksiin ja aivokemiaan liittyvä asia. Mielenterveyden ajatellaan asuvan yksilössä. Se on kuitenkin laajempi ilmiö. Se on yhteisöllinen kokemus.

Tänä itsenäisyyspäivänä haluan katsoa eteenpäin. Itsenäisyys ei ole vain menneisyyttä, se on myös tulevaisuutta. Se määritellään koko ajan uudestaan muuttuvassa maailmassa. Haasteet ovat nyt suuremmat kuin kertaakaan elinaikanani. Venäjän hyökkäys Ukrainaan lähes vuosi sitten käynnisti Suomessa turvallisuustilanteen uudelleen arvioinnin ja johti suurella yksimielisyydellä Natoon liittymiseen. Hyvin nopeasti Venäjä nimesi Suomen vihamieliseksi valtioksi. Meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, maan kanssa, johon ei enää ole diplomaattisuhteita. Raja on samalla EU:n ja Naton raja.

Uusi normaali on levottomuudet ja hybridivaikuttaminen. Uusi normaali on epävarmuuden aika. Epävarmuuden sietäminen vaatii kestokykyä, resilienssiä, niin yksilöiltä kuin yhteisöiltä. Se vaatii yhteisöllisyyttä ja jakamista. Yksin emme selviä epävarmuuden ajassa.

Inhimillinen kärsimys Ukrainassa ja Lähi-Idässä on mittaamatonta. Sodat lisäävät ekologista tuhoa ja eläinten kärsimystä.

Sodat vaikuttavat meidän mieliimme. Sotatraumat vaikuttavat kolmanteen ja neljänteen sukupolveen kuten Suomessa hyvin tiedämme. Nyt jos koskaan on aika puolustaa demokratiaa ja ihmisarvoa, vuorovaikutusta ja vuoropuhelua. Rauha on kuitenkin tahdon asia, kuten Martti Ahtisaari on sanonut.

Me emme vielä tiedä millä tavalla pandemia traumatisoi pitkällä aikavälillä. Emme tiedä lisääntyvän lapsiperheköyhyyden pitkäaikaisvaikutuksia. Emme tiedä raa’an markkinatalouden, kulutukseen keskittyvän elämäntavan jättämiä jälkiä. Pohjoisen pallonpuoliskon hyvinvointi on perustunut eteläisen pallonpuoliskon riistoon. Emme tiedä tämän epätasa-arvon seurauksia. Sen me tiedämme, että mielenterveyden häiriöiden hinta Suomessa on noin 11 miljardia euroa vuosittain. Puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä. Pandemian aikana mielenterveyden ongelmat kasvoivat kaikissa ikäluokissa kaikkialla maailmassa, joidenkin arvioiden mukaan 25 prosenttia. Euroopassa noin 40 miljoonaa ihmistä kärsii masennuksesta, se tarkoittaa noin viittä prosenttia väestöstä. Masennus on kulttuurinen ja yhteiskunnallinen kysymys, ei pelkästään psykiatrinen tai yksilön asia.  Mielenterveyden häiriötkin ovat yhteisöllisiä.

Tuhannet vuorovaikutuskokemukset lapsuudessa muodostavat mielemme perustan. Sen peruspalikoita ovat tunteet ja ruumiilliset kokemukset. Ne voivat olla torjuvia, välinpitämättömiä tai satuttavia. Lapsi kokee itsensä pahaksi ja kelpaamattomaksi. Hän häpeää itseään ja tulkitsee maailman vaaralliseksi ja epäluotettavaksi. Sydän särkyy ennen kuin se on syntynyt. Riittävän hyvässä suhteessa hoivaaja pystyy vastamaan lapsen tarpeisiin ja olemaan vuorovaikutuksessa, hetki hetkeltä. Tästä vuorovaikutustanssista syntyy kokemus minuudesta, myötätunto, empatia ja ymmärrys toisen ja omasta mielestä, realistinen ja integroitu kuva itsestä ja toisista. Ne eivät ole syntymäominaisuuksia, vaan ne annetaan meille.

Ympäristöahdistusta kokevat erityisesti nuoret ja lapset. Se voi olla yhtä kivulias kokemus kuin läheisen menettäminen. Siitä on tunnistettavissa mielenterveyttä uhkaavan kriisin piirteet. Maailman maat ovat YK:n mukaan epäonnistuneet päästöjen vähentämisessä. Jotta ilmaston vaarallinen kuumeneminen pysäytettäisiin, päästöjen pitäisi laskea 43 prosenttia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä vuoden 2019 tasolta. Päästöt ovat vähenemässä kaksi prosenttia.

Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 000 kg vuodessa. Jotta tavoite saavutettaisiin, sen pitää pudota 2500 kg vuodessa. Tämä tarkoittaa perustavanlaatuisia muutoksia elämäntavassa seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikaikkunassa. Täytyy muistaa, että muutokset voivat johtaa kohti parempaa elämää, planetaarista hyvinvointia.

Minulla oli ilo kuntapäättäjänä osallistua maanpuolustuskurssille. Suuri osa kurssin ohjelmasta keskittyi juuri ilmastonmuutoksen riskitekijöihin. Ilmastonmuutoksen torjuminen on myös turvallisuuspolitiikkaa. Että ihan viherhippeilyä tämä ei ole.

 Suomen luonnon lajeista joka yhdeksäs on uhanalaisia. Olette ehkä huomanneet hömötiaisen häviämisen pihamailta ja pääskysten lennon vähenemisen kesäisinä iltoina? Olemme vastuussa vähemmän kuluttavan elämäntavan luomisesta. Poliittisesti voimme tukea ilmastotoimia, sitoutua päästötavoitteisiin, kehittää päästötöntä liikennettä, poistaa fossiilisiin polttoaineisiin nojaavat tuet, tukea kasvispainotteista ruokavaliota ja ylipäätään sitoutua elämäntapaan, joka on vähemmän tuhoava.

Luontokato tapahtuu myös meissä. Ihmiskeho on ekosysteemi, joka on riippuvainen ympäristöstä soluineen ja mikrobeineen. Monien kroonisten sairauksien, myös mielenterveyden häiriöiden ja ylipainon taustalla voi olla luontoperäisten suojatekijöiden heikkeneminen uusimpien tutkimusten mukaan.

Ihmisen mieli ja persoonallisuus syntyvät suhteissa. Koko elämä on suhteessa oloa. Aivot etsivät yhteyksiä. Tiedämme paljon lapsuuden kiintymyssuhteiden vaikutuksesta myöhempään elämään, mutta se ei oikein näy yhteiskunnassamme. Millaisia päätöksiä tehdään lapsiperheiden osalta, miten vähennetään lapsiperheköyhyyttä, ja ajattelen köyhyydellä nyt muutakin kuin taloudellista köyhyyttä. Köyhyys voi olla tunteiden köyhyyttä, kulttuurin köyhyyttä, sivistyksen köyhyyttä. Miten tuetaan lapsiperheiden hyvinvointia ennaltaehkäisevästi?

Tarvitaan hyvä terveydenhuolto, hyvä varhaiskasvatus, hyvä koulutus. Tarvitaan yhteiskunnan rakenteita, jotka mahdollistavat tasa-arvoisen ja turvallisen perhe-elämän. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, ja yhteiskunta, joka pitää huolta lapsista.

Pornainen voisi olla tällainen lapsiystävällinen kunta.

Neuvolaverkosto syntyi 1940-luvulla. Silloin nähtiin tarpeelliseksi tavoittaa kaikki vanhemmat, odottavat äidit ja vastasyntyneet. Neuvolaverkoston vaikutus hyvinvointiimme on mittaamattoman arvokas. Vuonna 1944 annettiin laki, ettå jokaiseen kuntaan piti perustaa neuvola vuoteen 1949 mennessä. Sotien jälkeen myös parisuhteet olivat kovilla, kun traumatisoituneet miehet palasivat rintamalta, ja siihen tarpeeseen vastasi kirkon perheneuvonta. Nykyisin perheasiain neuvottelukeskuksia on 37 eripuolilla Suomea, työntekijöitä niissä on parisen sataa, ja asiakaskäyntejä 20 000 vuodessa.

Neuvottelukeskukset tarjoavat maksutonta apua perheille ja pareille. Ne tavoittavat ihmisiä, joilla ei ole muita mahdollisuuksia hankkia apua.

Jos perhe elää päihderiippuvuuksien tai mielenterveyden ongelmien haasteissa, tai perheessä on väkivaltaa, jatkuvia riitoja, syrjäytymistä, köyhyyttä, jos lapsen perusluottamus järkkyy, varhainen kiintymyssuhde vaurioituu, niin sillä on valtavat vaikutukset aikuiselämässä. Se näkyy tunne-elämän epävakautena, perittynä syrjäytymisenä, mielenterveysongelmina, fyysisinä sairauksina, ja monin, monin eri tavoin elämän vaikeuksina. Todellista ennalta ehkäisyä on varhainen puuttuminen ja meidän aikuisten vastuunkanto.

Nuorten syrjäytyminen työelämästä ja koulutuksesta ei ole sekään ainoastaan taloudellinen kysymys, vaan sen vahingolliset vaikutukset nuoren tunne-elämään ja käsitykseen omasta itsestä ja yhteiskunnasta ovat pitkävaikutteisia. Syrjäytymisestä tulee sukupolven kokemus, tunne siitä, että olen tarpeeton ja epäkelpo, voi seurata mukana koko elämän.

WHO julisti yksinäisyyden merkittäväksi mielenterveyden riskitekijäksi vain muutama viikko sitten. Yksinäisyys lyhentää elinikää ja lisää riskiä dementiaan, sydän- ja verisuonisairauksiin ja masennukseen. 5-15 prosenttia nuorista kokee yksinäisyyttä.

Minulla oli kunnia toimia kaksi vuotta valtuuston puheenjohtajana. Parhaiten mieleeni jäi kiusaamisteemasta valmisteltu iltakoulu, jossa kuultiin ensin asiantuntijaa ja sen lisäksi oli paneelikeskustelu, johon osallistui nuorten edustajia. Kiusaaminen on yhteisöllinen ilmiö, se ei ole kiusattavan ja kiusaajan välinen ongelma vaan yhteisön ongelma.

Kiusaamista esiintyy myös aikuisten välillä. Sitä varten luodaan turvallisemman tilan ohjeistuksia kaikenlaisille kohtaamisille. Sitä varten nimetään häirintäyhteyshenkilöitä tapahtumiin. Sosiaalinen media ja poliittinen ilmapiiri eivät varsinaisesti näytä vähentävän kiusaamista.

Sote-uudistus oli välttämätöntä tehdä. Suomi ei yksinkertaisesti olisi selvinnyt ilman uudistusta. On sanottu, että suomi on vanhainkoti, jossa me kaikki olemme töissä. Kun katsoo Keusoten arvioita tulevaisuuden kehityssuunnista, kaksi palkkia kasvaa ylitse muiden: mielenterveyden ongelmat ja ikääntyvä väestö. Näihin kysymyksiin meidän on pakko vastata. Ja näihin kysymyksiin eivät kunnat yksin olisi voineet vastata.

Meillä on huoli omasta terveyskeskuksesta ja paikallisista palveluista ja syystä. Luottamushenkilöt Keusotessa ovat tehneet hyvää, välillä raivokastakin työtä, palvelujen järjestämisen kohdalla, ja ainakin Pornaisten osalta myös tuloksellista. Terveysasemamme ei ole lakkautuslistalla. Muutoksiin joudumme kuitenkin tottumaan, mutta demokratia on Keusotessa toiminut, ja muutoksia tehdään toivoni mukaan yhä enemmän tietoon perustuen ja vastaten ensin peruskysymyksiin, miten lääkäriin pääsee ja hoitajiin saa yhteyden, kun sitä tarvitaan.

Pornaisten kunta on piristynyt, kun uudet viranhaltijat ovat pistäneet tuulemaan. Kiitos siitä. Vastikään uutisoitiin suuresta teollisesta investoinnista. Kevyenliikenteen väylät etenevät. Monitoimihallihanke liikahti eteenpäin. Liikenneympyrä valmistui tukemaan keskustan kasvua. Kaikista näistä uudistuksista huolimatta, haluan kysyä, kuinka vahvistamme paikallista kulttuuria? Onko kulttuurielämämme vilkastunut? Onko kokemus omasta hyvinvoinnista lisääntynyt? WHO:n raportin mukaan on selkeää tieteellistä näyttöä taiteen ja kulttuurin merkityksestä paitsi sairauksien ehkäisemisessä myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, sekä sairauksien hoitamisessa ja hallinnassa.

Hankalin este uudistuksille on asenne, miten on aina ennenkin tehty. Hyvät ystävät, se ei enää riitä, se ei toimi. Jotkut ovat taitavia torppaamaan kaiken uuden liittämällä sen johonkin vanhaan epäonnistumisen. Puhutaan muutosvastarinnasta. Voitaisiin alkaa puhua muutosmyötärinnasta. Ihan mallikkaastihan siinä liikenneympyrässä jo ajetaan!

Pieksämäellä ja Merikarvialla budjetin teko avattiin kuntalaisille. Myös strategiaa voidaan tehdä yhdessä kuntalaisten kanssa. Lähidemokratiaa ja avoimuutta, erilaisia uusia avauksia, voidaan lisätä meilläkin.

Ensi vuonna pidetään kahdet vaalit, jotka vaikuttavat maamme tulevaisuuteen. Pornaisissa voi olla vaikea ajatella paikkaamme Euroopassa, mutta siellä se kuitenkin on. Mekin olemme eurooppalaisia. EU:n painoarvo on isompi kuin sen pilkattu byrokratia tai meille kummallisina näyttäytyvät määräykset. EU:n ansiosta saimme rokotteet pandemiaan ja niiden jakaminen onnistui tasapuolisesti. Vahva EU on puolustuksellisesti merkittävä. Natolla ei ole omaa aseteollisuutta eikä rajavartiointia. EU:n kautta voimme toimia, kun demokratiat ympäri maailmaa heikkenevät. EU on tärkeä tekijä vihreässä siirtymässä. EU vaalit pidetään 6.-9. kesäkuuta. Ja hyvät pornaislaiset, ne eivät ole yhdentekevät vaalit.

Ennen EU-vaaleja on toisetkin vaalit, joissa valitaan Suomelle uusi presidentti. Varsinainen vaalipäivä on 28.1.

Lupasin puhua mielenterveydestä. Mikään määrä terapiaa ei riitä paikkaamaan kasvavaa mielenterveyden kriisiä tulevina vuosina, mikään sote uudistus ei ole riittävä, mitkään hyvinvointivaltion rippeet eivät poista yksinäisyyttä, ellei yhteiskunnallista, yhteisöllistä muutosta tehdä kohti välittävämpää ja myötätuntoisempaa tapaa elää ja toimia.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *