Tänään haluan puhua mielenterveydestä

Itsenäisyyspäivän 6.12.2023 juhlapuhe Pornaisissa

Kun pyytää terapeutilta itsenäisyyspäivänpuheen, saa puhetta mielen hyvinvoinnista. Mielenterveyden ajatellaan olevan yksilön asia, yksilön elämänkaareen liittyvä asia, yhden ihmisen kokemuksiin ja aivokemiaan liittyvä asia. Mielenterveyden ajatellaan asuvan yksilössä. Se on kuitenkin laajempi ilmiö. Se on yhteisöllinen kokemus.

Tänä itsenäisyyspäivänä haluan katsoa eteenpäin. Itsenäisyys ei ole vain menneisyyttä, se on myös tulevaisuutta. Se määritellään koko ajan uudestaan muuttuvassa maailmassa. Haasteet ovat nyt suuremmat kuin kertaakaan elinaikanani. Venäjän hyökkäys Ukrainaan lähes vuosi sitten käynnisti Suomessa turvallisuustilanteen uudelleen arvioinnin ja johti suurella yksimielisyydellä Natoon liittymiseen. Hyvin nopeasti Venäjä nimesi Suomen vihamieliseksi valtioksi. Meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, maan kanssa, johon ei enää ole diplomaattisuhteita. Raja on samalla EU:n ja Naton raja.

Uusi normaali on levottomuudet ja hybridivaikuttaminen. Uusi normaali on epävarmuuden aika. Epävarmuuden sietäminen vaatii kestokykyä, resilienssiä, niin yksilöiltä kuin yhteisöiltä. Se vaatii yhteisöllisyyttä ja jakamista. Yksin emme selviä epävarmuuden ajassa.

Inhimillinen kärsimys Ukrainassa ja Lähi-Idässä on mittaamatonta. Sodat lisäävät ekologista tuhoa ja eläinten kärsimystä.

Sodat vaikuttavat meidän mieliimme. Sotatraumat vaikuttavat kolmanteen ja neljänteen sukupolveen kuten Suomessa hyvin tiedämme. Nyt jos koskaan on aika puolustaa demokratiaa ja ihmisarvoa, vuorovaikutusta ja vuoropuhelua. Rauha on kuitenkin tahdon asia, kuten Martti Ahtisaari on sanonut.

Me emme vielä tiedä millä tavalla pandemia traumatisoi pitkällä aikavälillä. Emme tiedä lisääntyvän lapsiperheköyhyyden pitkäaikaisvaikutuksia. Emme tiedä raa’an markkinatalouden, kulutukseen keskittyvän elämäntavan jättämiä jälkiä. Pohjoisen pallonpuoliskon hyvinvointi on perustunut eteläisen pallonpuoliskon riistoon. Emme tiedä tämän epätasa-arvon seurauksia. Sen me tiedämme, että mielenterveyden häiriöiden hinta Suomessa on noin 11 miljardia euroa vuosittain. Puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä. Pandemian aikana mielenterveyden ongelmat kasvoivat kaikissa ikäluokissa kaikkialla maailmassa, joidenkin arvioiden mukaan 25 prosenttia. Euroopassa noin 40 miljoonaa ihmistä kärsii masennuksesta, se tarkoittaa noin viittä prosenttia väestöstä. Masennus on kulttuurinen ja yhteiskunnallinen kysymys, ei pelkästään psykiatrinen tai yksilön asia.  Mielenterveyden häiriötkin ovat yhteisöllisiä.

Tuhannet vuorovaikutuskokemukset lapsuudessa muodostavat mielemme perustan. Sen peruspalikoita ovat tunteet ja ruumiilliset kokemukset. Ne voivat olla torjuvia, välinpitämättömiä tai satuttavia. Lapsi kokee itsensä pahaksi ja kelpaamattomaksi. Hän häpeää itseään ja tulkitsee maailman vaaralliseksi ja epäluotettavaksi. Sydän särkyy ennen kuin se on syntynyt. Riittävän hyvässä suhteessa hoivaaja pystyy vastamaan lapsen tarpeisiin ja olemaan vuorovaikutuksessa, hetki hetkeltä. Tästä vuorovaikutustanssista syntyy kokemus minuudesta, myötätunto, empatia ja ymmärrys toisen ja omasta mielestä, realistinen ja integroitu kuva itsestä ja toisista. Ne eivät ole syntymäominaisuuksia, vaan ne annetaan meille.

Ympäristöahdistusta kokevat erityisesti nuoret ja lapset. Se voi olla yhtä kivulias kokemus kuin läheisen menettäminen. Siitä on tunnistettavissa mielenterveyttä uhkaavan kriisin piirteet. Maailman maat ovat YK:n mukaan epäonnistuneet päästöjen vähentämisessä. Jotta ilmaston vaarallinen kuumeneminen pysäytettäisiin, päästöjen pitäisi laskea 43 prosenttia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä vuoden 2019 tasolta. Päästöt ovat vähenemässä kaksi prosenttia.

Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 000 kg vuodessa. Jotta tavoite saavutettaisiin, sen pitää pudota 2500 kg vuodessa. Tämä tarkoittaa perustavanlaatuisia muutoksia elämäntavassa seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikaikkunassa. Täytyy muistaa, että muutokset voivat johtaa kohti parempaa elämää, planetaarista hyvinvointia.

Minulla oli ilo kuntapäättäjänä osallistua maanpuolustuskurssille. Suuri osa kurssin ohjelmasta keskittyi juuri ilmastonmuutoksen riskitekijöihin. Ilmastonmuutoksen torjuminen on myös turvallisuuspolitiikkaa. Että ihan viherhippeilyä tämä ei ole.

 Suomen luonnon lajeista joka yhdeksäs on uhanalaisia. Olette ehkä huomanneet hömötiaisen häviämisen pihamailta ja pääskysten lennon vähenemisen kesäisinä iltoina? Olemme vastuussa vähemmän kuluttavan elämäntavan luomisesta. Poliittisesti voimme tukea ilmastotoimia, sitoutua päästötavoitteisiin, kehittää päästötöntä liikennettä, poistaa fossiilisiin polttoaineisiin nojaavat tuet, tukea kasvispainotteista ruokavaliota ja ylipäätään sitoutua elämäntapaan, joka on vähemmän tuhoava.

Luontokato tapahtuu myös meissä. Ihmiskeho on ekosysteemi, joka on riippuvainen ympäristöstä soluineen ja mikrobeineen. Monien kroonisten sairauksien, myös mielenterveyden häiriöiden ja ylipainon taustalla voi olla luontoperäisten suojatekijöiden heikkeneminen uusimpien tutkimusten mukaan.

Ihmisen mieli ja persoonallisuus syntyvät suhteissa. Koko elämä on suhteessa oloa. Aivot etsivät yhteyksiä. Tiedämme paljon lapsuuden kiintymyssuhteiden vaikutuksesta myöhempään elämään, mutta se ei oikein näy yhteiskunnassamme. Millaisia päätöksiä tehdään lapsiperheiden osalta, miten vähennetään lapsiperheköyhyyttä, ja ajattelen köyhyydellä nyt muutakin kuin taloudellista köyhyyttä. Köyhyys voi olla tunteiden köyhyyttä, kulttuurin köyhyyttä, sivistyksen köyhyyttä. Miten tuetaan lapsiperheiden hyvinvointia ennaltaehkäisevästi?

Tarvitaan hyvä terveydenhuolto, hyvä varhaiskasvatus, hyvä koulutus. Tarvitaan yhteiskunnan rakenteita, jotka mahdollistavat tasa-arvoisen ja turvallisen perhe-elämän. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, ja yhteiskunta, joka pitää huolta lapsista.

Pornainen voisi olla tällainen lapsiystävällinen kunta.

Neuvolaverkosto syntyi 1940-luvulla. Silloin nähtiin tarpeelliseksi tavoittaa kaikki vanhemmat, odottavat äidit ja vastasyntyneet. Neuvolaverkoston vaikutus hyvinvointiimme on mittaamattoman arvokas. Vuonna 1944 annettiin laki, ettå jokaiseen kuntaan piti perustaa neuvola vuoteen 1949 mennessä. Sotien jälkeen myös parisuhteet olivat kovilla, kun traumatisoituneet miehet palasivat rintamalta, ja siihen tarpeeseen vastasi kirkon perheneuvonta. Nykyisin perheasiain neuvottelukeskuksia on 37 eripuolilla Suomea, työntekijöitä niissä on parisen sataa, ja asiakaskäyntejä 20 000 vuodessa.

Neuvottelukeskukset tarjoavat maksutonta apua perheille ja pareille. Ne tavoittavat ihmisiä, joilla ei ole muita mahdollisuuksia hankkia apua.

Jos perhe elää päihderiippuvuuksien tai mielenterveyden ongelmien haasteissa, tai perheessä on väkivaltaa, jatkuvia riitoja, syrjäytymistä, köyhyyttä, jos lapsen perusluottamus järkkyy, varhainen kiintymyssuhde vaurioituu, niin sillä on valtavat vaikutukset aikuiselämässä. Se näkyy tunne-elämän epävakautena, perittynä syrjäytymisenä, mielenterveysongelmina, fyysisinä sairauksina, ja monin, monin eri tavoin elämän vaikeuksina. Todellista ennalta ehkäisyä on varhainen puuttuminen ja meidän aikuisten vastuunkanto.

Nuorten syrjäytyminen työelämästä ja koulutuksesta ei ole sekään ainoastaan taloudellinen kysymys, vaan sen vahingolliset vaikutukset nuoren tunne-elämään ja käsitykseen omasta itsestä ja yhteiskunnasta ovat pitkävaikutteisia. Syrjäytymisestä tulee sukupolven kokemus, tunne siitä, että olen tarpeeton ja epäkelpo, voi seurata mukana koko elämän.

WHO julisti yksinäisyyden merkittäväksi mielenterveyden riskitekijäksi vain muutama viikko sitten. Yksinäisyys lyhentää elinikää ja lisää riskiä dementiaan, sydän- ja verisuonisairauksiin ja masennukseen. 5-15 prosenttia nuorista kokee yksinäisyyttä.

Minulla oli kunnia toimia kaksi vuotta valtuuston puheenjohtajana. Parhaiten mieleeni jäi kiusaamisteemasta valmisteltu iltakoulu, jossa kuultiin ensin asiantuntijaa ja sen lisäksi oli paneelikeskustelu, johon osallistui nuorten edustajia. Kiusaaminen on yhteisöllinen ilmiö, se ei ole kiusattavan ja kiusaajan välinen ongelma vaan yhteisön ongelma.

Kiusaamista esiintyy myös aikuisten välillä. Sitä varten luodaan turvallisemman tilan ohjeistuksia kaikenlaisille kohtaamisille. Sitä varten nimetään häirintäyhteyshenkilöitä tapahtumiin. Sosiaalinen media ja poliittinen ilmapiiri eivät varsinaisesti näytä vähentävän kiusaamista.

Sote-uudistus oli välttämätöntä tehdä. Suomi ei yksinkertaisesti olisi selvinnyt ilman uudistusta. On sanottu, että suomi on vanhainkoti, jossa me kaikki olemme töissä. Kun katsoo Keusoten arvioita tulevaisuuden kehityssuunnista, kaksi palkkia kasvaa ylitse muiden: mielenterveyden ongelmat ja ikääntyvä väestö. Näihin kysymyksiin meidän on pakko vastata. Ja näihin kysymyksiin eivät kunnat yksin olisi voineet vastata.

Meillä on huoli omasta terveyskeskuksesta ja paikallisista palveluista ja syystä. Luottamushenkilöt Keusotessa ovat tehneet hyvää, välillä raivokastakin työtä, palvelujen järjestämisen kohdalla, ja ainakin Pornaisten osalta myös tuloksellista. Terveysasemamme ei ole lakkautuslistalla. Muutoksiin joudumme kuitenkin tottumaan, mutta demokratia on Keusotessa toiminut, ja muutoksia tehdään toivoni mukaan yhä enemmän tietoon perustuen ja vastaten ensin peruskysymyksiin, miten lääkäriin pääsee ja hoitajiin saa yhteyden, kun sitä tarvitaan.

Pornaisten kunta on piristynyt, kun uudet viranhaltijat ovat pistäneet tuulemaan. Kiitos siitä. Vastikään uutisoitiin suuresta teollisesta investoinnista. Kevyenliikenteen väylät etenevät. Monitoimihallihanke liikahti eteenpäin. Liikenneympyrä valmistui tukemaan keskustan kasvua. Kaikista näistä uudistuksista huolimatta, haluan kysyä, kuinka vahvistamme paikallista kulttuuria? Onko kulttuurielämämme vilkastunut? Onko kokemus omasta hyvinvoinnista lisääntynyt? WHO:n raportin mukaan on selkeää tieteellistä näyttöä taiteen ja kulttuurin merkityksestä paitsi sairauksien ehkäisemisessä myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, sekä sairauksien hoitamisessa ja hallinnassa.

Hankalin este uudistuksille on asenne, miten on aina ennenkin tehty. Hyvät ystävät, se ei enää riitä, se ei toimi. Jotkut ovat taitavia torppaamaan kaiken uuden liittämällä sen johonkin vanhaan epäonnistumisen. Puhutaan muutosvastarinnasta. Voitaisiin alkaa puhua muutosmyötärinnasta. Ihan mallikkaastihan siinä liikenneympyrässä jo ajetaan!

Pieksämäellä ja Merikarvialla budjetin teko avattiin kuntalaisille. Myös strategiaa voidaan tehdä yhdessä kuntalaisten kanssa. Lähidemokratiaa ja avoimuutta, erilaisia uusia avauksia, voidaan lisätä meilläkin.

Ensi vuonna pidetään kahdet vaalit, jotka vaikuttavat maamme tulevaisuuteen. Pornaisissa voi olla vaikea ajatella paikkaamme Euroopassa, mutta siellä se kuitenkin on. Mekin olemme eurooppalaisia. EU:n painoarvo on isompi kuin sen pilkattu byrokratia tai meille kummallisina näyttäytyvät määräykset. EU:n ansiosta saimme rokotteet pandemiaan ja niiden jakaminen onnistui tasapuolisesti. Vahva EU on puolustuksellisesti merkittävä. Natolla ei ole omaa aseteollisuutta eikä rajavartiointia. EU:n kautta voimme toimia, kun demokratiat ympäri maailmaa heikkenevät. EU on tärkeä tekijä vihreässä siirtymässä. EU vaalit pidetään 6.-9. kesäkuuta. Ja hyvät pornaislaiset, ne eivät ole yhdentekevät vaalit.

Ennen EU-vaaleja on toisetkin vaalit, joissa valitaan Suomelle uusi presidentti. Varsinainen vaalipäivä on 28.1.

Lupasin puhua mielenterveydestä. Mikään määrä terapiaa ei riitä paikkaamaan kasvavaa mielenterveyden kriisiä tulevina vuosina, mikään sote uudistus ei ole riittävä, mitkään hyvinvointivaltion rippeet eivät poista yksinäisyyttä, ellei yhteiskunnallista, yhteisöllistä muutosta tehdä kohti välittävämpää ja myötätuntoisempaa tapaa elää ja toimia.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kunnat ovat laiskoja ympäristöasioissa

Olen seurannut muutaman vuoden ajan tilannetta, jossa perhe on rakentanut talonsa maaseudun rauhaan, Pornaisten vanhaan kulttuurimaisemaan.

Heidän naapurustossaan rikotaan kuitenkin ympäristö- ja kaavamääräyksiä. Toiminta aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Ongelma on ollut tiedossa vuodesta 2017. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat olleet hampaattomia. Kysymyksessä ei ole naapuririita vaan kaavan vastainen toiminta. Ja nyt kun valitusprosessi on kesken hallinto-oikeudessa, kukaan ei tee mitään. Piina jatkuu. Perhe on epätoivoinen eikä tilannetta saada korjattua.

Valitettavasti tapaus ei ole ainoa laatuaan. Myös kuntien pitää herätä aktiivisiksi toimijoiksi ympäristöasioissa.

On kestämätöntä, ettei Pornaisten kunnan ulkoistama, neljän kunnan yhteinen rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu pysty toimenpiteisiin. Kun kohtuuton haitta on todettu, toiminta pitäisi välittömästi keskeyttää ja asumisrauha palauttaa, vaikka oikeusjuttu olisikin kesken.

Monet kunnat lupaavat asukkailleen rauhallisen ja terveellisen elinympäristön ja markkinoivat luontoystävällisyyttään. Kaavoitus on lupaus tonttien ostajille ja asukkaille asumisympäristön tilasta. Pystytäänkö tämä lupaus pitämään?

https://www.itavayla.fi/mielipide/kunnat-ovat-laiskoja-ymparistoasioissa-6.2.62327.92538d32c0 12.8.2022

Aurinkopaneelit kunnan kiinteistöihin!

Energiaremontit tuovat huomattavia säästöjä. Sähkön hinnannousu tekee aurinkosähköstä edullista. Aurinkopaneelit investointeina ovat tuottavia. Energiaomavaraisuus lisää turvallisuutta nykyisessä maailmantilanteessa. Paneelit ovat tehokkaita ja edullisia. Niiden hankinta voitaisiin toteuttaa yhteishankintana samanaikaisesti useaan kohteiseen, ehkäpä tarjota kuntalaisillekin mahdollisuutta tulla mukaan.

Kestävässä muutoksessa olennaista on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Päästöttömään energiatuotantoon, liikenteeseen ja lämmitykseen siirtyminen sekä kulutuksen vähentäminen ovat keskeisiä keinoja kohti hiilineutraaliutta. Lämmityksen päästöt on saatava laskuun sekä kuntien toiminnassa ja yksityisessä asumisessa. Omavaraisuutta on lisättävä.

Nämä päämäärät ovat yhteneväiset ympäristöviisaan Uudenmaan liiton tavoitteiden kanssa.

Kunnat ovatkin tehneet merkittäviä toimia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pornainenkin voi avautua kestävyyttä edistäville kokeiluille ja yritystoiminnalle, tukea ilmastomyönteistä arvomaailmaa, esimerkiksi koululaisten aktivoimisessa tutkimaan koulunsa energiankulutusta ja -tuottoa sekä suosia uudisrakentamisessa uusiutuvia energialähteitä.

Aloitetaan Pornaisissa kouluista ja kunnan omista kiinteistöistä!

SDP:n ja Vihreiden valtuustoryhmän aloite 30.5.2022

PORNAISTEN TERVEYSASEMAA EI SAA NÄIVETTÄÄ

Pornaisten terveysaseman kesäsulku on aiheuttanut asukkaille ongelmia ja perusteltua huolta. Pienet terveysasemat Keusoten alueella avataan elokuun alussa. Keskustelu niiden lakkauttamisesta kävi kuumana keväällä, kun Keusote esitti palveluverkkosuunnitelmassaan yhtenä vaihtoehtona terveysaseman lakkauttamista Pornaisista. Adressi terveysaseman säilyttämiseksi keräsi lyhyessä ajassa 837 nimeä. Suunnitelma vedettiin pois, mutta tulee uudelleen käsittelyyn muutaman vuoden kuluttua.

Omaa terveysasemaa ei voida pienistä kunnista korvata muilla palveluilla. Uudet palvelumuodot, kuten liikkuvat ja sähköiset palvelut, voivat tukea nykyistä terveydenhuollon tasoa, eivät heikentää sitä. Terveyspalveluiden saavutettavuus ja paikallisuus ovat elinehto Keusoten pienille kunnille. Terveysasemien lakkauttamisen sijaan on etsittävä muita ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Lakkauttamiset eivät takaa säästöjä, tasavertaista palvelujen saavutettavuutta tai laadukasta terveydenhoitoa. Peruspalveluiden pitää olla paikallisia ja lähellä ihmistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Keusotelle valtion avustusta n. 6.2 miljoonaa euroa palvelujen kehittämiseen. Avustuksesta n. 2 miljoonaa euroa myönnettiin Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeeseen ja 4.2 miljoonaa euroa Sote-rakenneuudistukseen. Tulevaisuuden tavoitteena on sote-palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta halutaan parantaa sekä varmistaa palveluiden monialaisuutta.

Miten Keusote aikoo saamallaan avustuksella kehittää pienten terveysasemien, kuten Pornaisten terveysaseman toimintaa?

Pornaisten sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö edellyttää, että Keusotelle sosiaali- ja terveysministeriöstä myönnetyllä avustuksella kehitetään myös pienten terveysasemien, kuten Pornaisten terveysaseman toimintaa, ja että jokaisessa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän jäsenkunnassa pitää olla vähintään yksi toimiva terveysasema. Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut tulee järjestää yhdenvertaisilla periaatteilla Keusoten alueella, huomioiden etäisyydet ja kulkuyhteydet. Terveysasemien toimintaa ei saa keinotekoisesti näivettää kahden vuoden tarkastelujaksolla.

Pornaisten SDP:n kunnallisjärjestö

Julkaistu Itäväylä- ja Uusimaa-lehdissä.

Kuntalaisaloite: Pornaisten vesistöt virkistyskäyttöön

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Pornaisten kunta käynnistää välittömät toimenpiteet alueemme vesistöjen parantamiseksi. Isojärvi (osittain), Valkjärvi, Ruokijärvi, Kotojärvi, Niinijärvi, Vermijärvi, Kaaklampi ja Mustijoki ovat luonnon moninaisuuden, harrastus- ja virkityskäytön kannalta alueemme suuri rikkaus. Kuuden järven, Kaaklammen ja Mustijoen virkistyskäyttö on vähäistä ja vesistöt ovat kuntalaisille tuntemattomia.

Pornaisten vesistöt kärsivät levästä ja ovat uimakelvottomia suurimman osan kesästä. Jotta ne saataisiin monipuoliseen virkistyskäyttöön, on tutkittava niiden nykytilanne ja tehtävä suunnitelma niiden parantamiseksi. Samalla on kehitettävä tiedotusta parkkipaikoista, kalastus- ja retkeilymahdollisuuksista ja uimarannoista.

Mustijoen ranta-alueet ovat täysin hyödyntämättä keskustan alueella.

Kotojärvi ja sen valuma-alueeseen kuuluva Ruokijärvi ovat järvistä suurimmat. Puolentoista neliökilometrin laajuinen Kotojärvi kärsii rehevöitymisestä. Ravinnepitoisuudet, samea vesi, leväkukinnot, roskakalakannan kasvu ja arvokalakannan väheneminen ja sisäinen kuormitus ovat rehevöityneen järven ongelmia.

Toimenpiteitä vesistöjemme parantamiseksi ovat esimerkiksi vuonna 1997 tehdyn tutkimuksen uusiminen, maatalouden ja golfkentän päästöjen selvittäminen, roskakalojen tehonuottaus, kosteikon rakentaminen, vanhan kaatopaikka-alueen valumien tutkinen, pohjapadon rakentaminen Kotojärven laskuojaan ja muut selvityksessä ilmenevät toimenpiteet sekä suunnitelma vesistöjen virkistyskäytöstä.

Allekirjoita aloite täällä, laitetaan vedet kuntoon yhdessä!

Lue lisää Lausunto Kotojärven vesialueen tilasta

Aloitetta puoltavat Pornaisten nuorten kalastusseura, Laukkosken Osakaskunta, sekä Mustijoesta Elävä Lohijoki ry.

Aloitteen tekijät Niklas Boström, Osku Jari Tapio Kuusela, Harri Virtanen

Harrin vappupuhe Pornaisissa

Me emme tarvitse uutta liikettä. Meillä on jo liike. Meillä on liike, joka on luonnut hyvinvointivaltion ja parantanut työväen asemaa jo sadan vuoden ajan. Meillä on liike, joka toimii nyt kaikkien ihmisten elinolojen, elinympäristön ja työympäristön parantamiseksi.

Hyvä Halkian ja Pornaisten väki. Hyvät vieraat.

Minusta tuli sosialidemokraatti kun täytin kuusi vuotta. Se oli isoisäni syytä. Hän kertoi minulle tarinan miehestä, joka ei suostunut ottamaan vankikaveriltaan leipää, koska toinen tarvitsi enemmän. Ukki oli minun ihanteeni ja hänen ihanteensa oli Yrjö Kallinen. Ukki syntyi 1909 Hirvensalmella. Nuorena aikuisena hän tuli työn perässä Kymijokilaaksoon, Inkeroisiin, jossa rakennettiin tehdasta. Siinä tehtaassa ukki teki koko työuransa. Sodassa hän palveli aseettomana lääkintämiehenä ja huoltojoukoissa. Hän oli ainoa veteraani, joka osallistui rauhanmarssille 70-luvulla. Hän ei koskaan omistanut autoa ja liikkui niin pitkälle kuin pyörällä pääsi. Eläkkeellä hän hoiti rakentamansa rintamiestalon puutarhaa ja teki minun kanssani kala- ja metsäretkiä. Pieni puutarha, kalastaminen ja metsänantimet loivat luonnonmukaisen ja lähes omavaraisen systeemin. Ukki toimi aktiivisesti työväenliikkeessä ja oli itseoppinut Kymijokivarren terapeutti, jonka pihalle ihmiset tulivat murheineen. Ukin elämäntavassa yhdistyivät työväenliike ja ekologiset arvot.

Sosialidemokraattiseen puolueeseen liityin kuitenkin vasta 48 vuotta myöhemmin. Askel liittyä ensimmäistä kertaa puolueeseen oli suuri. Vierastin politiikkaa, lyhytnäköistä päätöksentekoa, keinotekoista vastakkainasettelua ja henkselien paukuttelua. Vierastin teknokraattista ja materialistista maailmankuvaa, joka tunnisti vain kovat arvot. Vierastan niitä edelleen.

Kulttuuri ja sivistys eivät ole politiikassa erityisen suosittuja. Kulttuuri ei ole vain kermavaahtoa kakun koristeena, se on itse kakku. Kulttuuri tuottaa hyvinvointia, itseymmärrystä ja työtä. Pornaisissa kiitos kulttuurin vaalimisesta kuuluu aktiivisille ihmisille, ei niinkään kunnalle. Aktiivisten pornaislaisten ansiosta meillä on kesäteatterit, musiikkia, tanssia, sirkus- ja kuvataidetoimintaa lapsille ja nuorille, videopajoja, kirjallisuutta. Ja meillä on monipuoliset mahdollisuudet harrastaa ruumiinkulttuuria.

Huonosti voiva yhteiskunta leikkaa kulttuurista. Huonosti voiva kunta hylkää paikallisen kulttuurin.

Terapia- ja mielenterveyspalvelut eivät myöskään kuulu politiikan suosituimpiin aiheisiin. Terapiapalveluilla ja mielenterveyspotilailla ei ole puolestapuhujia. Hoitoon pääsy on vaikeaa, yksityiset terapiat ovat kalliita. Luontolähtöiset ja eläinavusteiset terapiat ovat hyvä vaihtoehto ja kustannustehokas tapa lisätä hyvinvointia.

Hyvät kuulijat.

Kuulimme äsken Pornaisten tilanteesta vuosina 1917-18. Sisällissota loppui näihin aikoihin toukokuussa sata vuotta sitten. Vangiksi jäi arviolta 76 000 punaista. Suurimmat menetykset koettiin taistelujen tauottua massateloituksina ja epäinhimillisinä vankileirioloina. Sodan traumat vaikuttavat vieläkin. Tässä lähellä asuu ihmisiä, joita on lapsena kielletty tulemaan työväentalolle tai edes tälle mäelle.

Vihapuheen ja populismin aikana on tärkeää rakentaa siltoja ja ymmärrystä eri näkemysten, kansallisuuksien, vähemmistöjen, kielien ja sukupolvien välille. Sovinnon symbolina näen tämän muistomerkkihankkeenkin – kunhan vain järjestäjätahot pääsevät yksimielisyyteen asiasta!

Olof Palme puhui vuonna 1978 näin:

”Ensimmäinen toukokuuta on solidaarisuuden ja turvallisuuden päivä. Tänä päivänä yhteisöllisyys koetaan erityisen voimakkaasti. Yhteisöllisyys, jolla luodaan parempi tulevaisuus. Ja voimakkaammin kuin pitkään aikaan tunnemme kuinka tärkeää on yhdessä vastustaa porvarillista turvattomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta, itsekkyyttä, kovaa ja kylmää kilpailua. Tänään olemme yhteisöllisyyden ja inhimillisen lämmön puolella, sosialismin puolella. ”

Palmen puhe 40 vuoden takaa tuntuu yhä tuoreelta. Kysymyksenasettelu on sama. Uskallammeko asettua yhteisöllisyyden ja inhimillisen lämmön, myötätunnon puolelle?

Äsken puhuin sovinnollisuudesta ja siltojen rakentamisesta. On myös tekoja ja ideologioita, joita ei pidä hyväksyä. Rasismi, väkivalta, syrjiminen ja kiusaaminen ovat sellaisia. Uskallammeko tehdä niitä asioita, joista syntyy parempi tulevaisuus? Uskommeko itse, että huominen voi olla parempi?

Hyvät muutokset kestävät vuosikymmeniä, huonot tapahtuvat nopeasti. Luonnonmullistukset, tulipalot, onnettomuudet, väkivaltaisuudet ovat nopeita. Mutta on myös hitaita, huonoja muutoksia. Ilmastonmuutoksen ja jätteiden, erityisesti muovijätteiden, kanssa ollaan jo kriittisessä pisteessä. Tällaiseen hitaaseen, huonoon muutokseen ihminen sopeutuu helposti ja sokeutuu sille.

On myös nopeita hyviä muutoksia. On paljon asioita, jotka vain voitaisiin päättää ja sitten ne tapahtuvat.

Hitaita, hyviä muutoksia varten tarvitaan aatteita, jotka kantavat sukupolvien yli. Sellaisia kuin työväenliike ja feminismi. Naisten oikeuksien puolesta on taisteltu 100 vuotta ja #metoo osoitti kuinka paljon on vielä tekemistä. 15-vuotias tyttäreni sanoi, että puhu tasa-arvosta. Sen pitäisi olla niin luonnollista, ettei siitä tarvitse puhua.

Hyvät kuulijat.

Onko meillä todella kanttia jättää tuhottu maapallo ja romutettu hyvinvointivaltio sosiaalisine ongelmineen nuorille? Onko meillä varaa pitää nuoret pois päätöksenteosta? Omaa kuolemanpelkoaan oireilevilla äijillä on liikaa valtaa. He ovat välinpitämättömiä ja tuhoavat mieluummin planeetan kuin muuttavat ruokavaliotaan. Ihmiset kokevat loukkaavaksi sen, ettei ekologisia kysymyksiä oteta vakavasti.

Politiikkaan lähteminen ei ollut minulle egotrippi. Se on ekotrippi.

Välinpitämättömiksi tulevat myös syrjäytyneet ihmiset, ne joilla ei ole toivoa.

Meidän yli viisikymppisten tehtävä on tukea nuorista nousevaa liikettä ja raivata sille tilaa. Aikuinen poikani lähetti musavideon, jossa toistetaan, että kaikki on pilalla, pelkkää paskaa tilalla. Haluammeko todella jättää jälkeemme toivottomuuden?

Tasa-arvo, rauha ja kulttuuri ovat työväenliikkeen kulmakiviä. Tänä päivänä siihen on lisättävä ekologinen elämäntapa ja arvot. Parhaiten nämä toteutuvat hyvinvointivaltiossa. Me emme tarvitse uutta liikettä. Meillä on työväenliike. Mutta sen pitää nyt uudistua!

Hyvää vappua.

Terve, uusmaalainen demari!

Olen Harri Virtanen, 54, ja ehdolla kansanedustajaehdokkaaksi numerolla 36. Juureni ovat työväenliikkeessä. Olen kotoisin tehdaspaikkakunnalta Kymenlaaksosta, Inkeroisista. Kymmenen vuotta olen asunut pienellä hevostilalla Pornaisissa, Suomen Hollywoodissa.
Jag ställer upp i nomineringen för SDP:s riksdagsvalskandidater i Nyland. Jag är bosatt i Borgnäs och lever i en tvåspråkig familj.
Vuosi sitten lähdin mukaan paikallispolitiikkaan, koska yhteiskunnallinen ilmapiiri kärjistyi muutamassa vuodessa. Asenteet kovenivat heikompia, syrjäytyneitä ja vähemmistöjä kohtaan. Vaikeneminen olisi ollut sen hyväksymistä.
Miten politiikan pitäisi muuttua, että näiden ihmisten tilanne otettaisiin paremmin huomioon? Miten politiikan pitää muuttua, että nuoret pääsevät mukaan? SDP on laiminlyönyt uuden sukupolven näkemykset maailmasta ja muuttuneet olosuhteet työelämässä ja koulutuksessa.
Kukaan SDP:ssä ei ole pystynyt uskottavasti ottamaan kantaa ympäristöasioihin. Se on jättänyt tyhjiön ja syönyt kannatusta. Jacob Söderman sanoo 80-vuotishaastattelussaan, että ilman tätä virhettä kannatuksemme olisi 35 prosenttia.
Uskon, että uusi työväenliike on ekologinen liike ja rauhanliike.
Olen teatteritaiteen maisteri ja toiminut käsikirjoittajana ja ohjaajana. Minulla on myös kuusivuotinen vaativan erityistason psykoterapiakoulutus ja vuodesta 2011 olen toiminut terapeuttina. Tällä hetkellä kirjoitan kirjaa traumasta. Urani olen tehnyt median ja kulttuurin johtotehtävissä. Minulla on viisi lasta.
Kampanjasivuni facebooksissa ja twitterissä.
Toivon, että saan tukesi ja päästään yhdessä rakentamaan uutta työväenliikettä!
Luottamustehtävät: Varavaltuutettu Pornaisissa Sote-lautakunnan jäsen Kuntayhtymän sote-valtuuston jäsen Sivistyslautakunnan varajäsen Kirkkovaltuuston varajäsen
Jäsenyydet: EAP European Associaton of Psychotherapy IAAP International Association of Analytical Psychology Green Care Finland Suomen näytelmäkirjailijaliitto Suomen Kengityssepät ry Suomen Filmiaura Suomen Televisioakatemia SMY Suomen metsästysyhdistys

Harri Virtanen Pornaisista ehdolla kansanedustajaehdokkaaksi

Halkian Työväenyhdistys on päättänyt esittää Harri Virtasta, s.1963, ehdolle eduskunta- ja maakuntavaaleihin. Myös Laukkosken Työväenyhdistys tukee Virtasta.
– Uudenmaan pienimmätkin kunnat pitää saada mukaan päätöksentekoon. Virtasella on vahvat juuret työväenliikkeessä ja kykyä uudistaa sitä. Hänellä on laajat verkostot ja uskomme, että Uudeltamaalta löytyy riittävästi kannatusta maaliin asti!
– On jälleen aika saada kansanedustaja Pornaisista, sanoo myös Risto Kuisma, jonka saappaita sovitetaan nyt Harri Virtaselle. Kuisma toimi kansanedustajana Uudeltamaalta vuosina 1995-2007, 2010-2011 ja pyrkii jälleen kansanedustajaksi Kymistä, jonne muutti 2015.
Harri Virtanen on sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kuntayhtymän sote-valtuuston jäsen ja sivistyslautakunnan varajäsen sekä varavaltuutettu. Hän on toiminut johtotehtävissä kulttuuri- ja media-alalla. Hän on toiminut dramaturgian professorina, YLE TV1 fiktiotilaajana ja WSOY:n kustantajana. Hän on pidetty terapeutti.
– Ihmisen pitää elää merkityksellistä elämää. Haluan olla mukana luomassa sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset voivat elää mielekkäästi kaikissa ikävaiheissa. Uskon, että nyt on uuden työväenliikkeen aika, sanoo Harri Virtanen.
Uudenmaan piirin sähköinen jäsenvaali pidetään 19.3.- 15.4. Jäsenvaalin tulos ratkaisee, ketkä lopulta pääsevät ehdokkaaksi Uudenmaan sosialidemokraattien ehdokaslistalle.
Lisätietoja:
Harri Virtanen
harrivirtanensd@gmail.com
Päivi Liu/Halkian ty