Mielenterveyden ongelmat syrjäyttävät työelämästä ja opiskelusta. Korkeaa työllisyysastetta tarvitaan, jotta hyvinvointiyhteiskunta säilyy. Työ on tärkeää toimeentulon, osallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmannes sairauspäivistä on mielenterveysperusteisia. Pitää kysyä, mikä työelämässä on vikana, kun ihmiset eivät jaksa sitä, tai kun nuoret uupuvat opintoihinsa. Työelämää voidaan parantaa monin tavoin niin, että se tukee mielen hyvinvointia. Mielenterveyden pitää olla keskiössä työelämän muutoksissa.
Huonot työolot sairastuttavat meidät. Ne heikentävät keskittymiskykyä, aiheuttavat väsymystä ja riittämättömyyden tunteita. Työ voi olla emotionaalisesti kuormittavaa tai työyhteisön tuki on heikkoa. Se voi olla ajankäytöllisesti haastavaa, palkka olla huono tai työmatkat liian pitkiä.
Miten pidentää ihmisten työuria ja tukea jaksamista ja hyvinvointia? Työelämän joustoja pitää lisätä. Osasairausloman käyttöä voidaan helpottaa. Johtamista pitää parantaa oikeudenmukaisemmaksi, työn prosesseja selkiyttää. Työn mielekkyys ja arvostus tukevat hyvinvointia. Työntekijän osaaminen tehtäväänsä on varmistettava. Epäkohtiin pitää puuttua – epäasialliseen käytökseen, kiusaamisen ja syrjintään on puututtava jo lainkin nojalla. Esihenkilöiden mielenterveysosaamista on lisättävä. Työterveyshuollon tulee tarjota varhaista psykoterapiaa.
Lähes 140 vuotta sitten työväenliike alkoi vaatia parannuksia työntekijöiden oikeuksiin ja työolosuhteisiin, kuten kymmentuntista päivää. Nyt tarvitaan uutta työväenliikettä mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi. Mielenterveyskriisin kustannukset ovat Suomessa 11 miljardia euroa vuodessa. Ratkaisuksi ei riitä terapiapalveluiden lisääminen, vaan tarvitaan laajaa yhteiskunnallista muutosta. Mukaan pitää saada kunnat (ennaltaehkäisy ja hyvinvointipalvelut), hyvinvointialueet (erityisesti perusterveydenhuollon terapiapalvelut ja ennaltaehkäisy), työnantajat (työolojen parantaminen hyvinvoinnin näkökulmasta, liikunta- ja kulttuurisetelit, työterveydenhuollon kehittäminen), oppilaitokset (pääsykoe- ja suorituspaineiden hellittäminen, lähiopetus ja opiskelusuojelu) sekä valtion tukitoimet (sosiaaliturvan uudistus, opintorahan nosto, mielenterveyden hoitoon tuplapanostus).
Mielenterveyden rooli korostuu työnmurroksessa ja yhteiskunnallisessa epävarmuudessa: Ukrainan sota, ympäristökriisi ja covid. Pelkästään pandemian arvioitiin lisäävän ahdistus- ja masennushäiriöitä 25 prosentilla. Ihmiset kokevat turvattomuutta. Työelämässä jaksamista parantavat oikeudenmukaiset ja työn vaativuutta vastaavat palkkaratkaisut.
Julkaistu Vaalikynä-kirjoituksena Keski-Uusimaassa 27.3.2023