Vuorovaikutus on jatkuvaa ennakoimatonta liikettä. Kuten sanakin sen määrittelee, vaikuttua vuorotellen. Impulssi siirtyy sanallisesti ja kehollisesti ihmiseltä toiselle. Koska ihminen ei voi muuttaa toisen viestintästrategiaa, hänen kannattaa kehittää omaansa. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat taitoja, joita voi harjoitella. Ja ne ovat mitä tärkein työväline kelle tahansa, mutta erityisesti kansanedustajalle. Saavuttaakseen yhteisiä tavoitteita, on hänen kyettävä johtamaan itseään. Olen kouluttanut rakentavaa vuorovaikutusta ja statusviestintää (vallankäyttöä viestinnän keinoin) kolmekymmentä vuotta yrityksissä ja yhteisöissä. Tässä muutamat askelmerkit itsensä johtamiseen kohti rakentavaa vuorovaikutusta:
OLE ROHKEA JA ALTISTA ITSESI KASVULLE. Tutki omia vuorovaikutusmekanismejasi, sekä hermostosi vireytymisen taipumuksia. Mikä on kommunikaatiotyyliäsi haasteellisissa tilanteissa? Mikä triggeröi sinua, milloin pelot ohjaavat, mitkä varjosi peität kaikin voimin? Milloin siirryt ns. ”punaiselle” ja mitä sitten tapahtuu? Kuinka silloin viestit; kunnioittavasti, vai suojauduksi, hyökkäätkö ja aiheutatko toiselle mahdollisesti sosiaalista stressiä.
Muista, että ihminen on sosiaalinen, tunteva olento ja että turvallisessa olossa ihminen on parhaimmillaan. Polyvagaalisen teorian mukaan kognitiivinen ajattelu ja uuden oppiminen estyvät, jos ihminen ei koe olevansa turvassa. Silloin hapen kulutus keskittyy puolustautumisen vaistonvaraisiin järjestelmiin. Yritä lähestyä vastapeluriasi asenteena myötätunto itseäsi ja toista kohtaan, vaikka kyseessä olisi haasteellinen asia, suurikin näkemysero aiheesta.
Huipputiimejä yhdistää psykologinen turvallisuus. Se ei tarkoita konfliktien väistelyä eikä teeskennellyllä myönteisyydellä vaikeiden asioiden peittelyä. Se on rohkeutta haavoittuvuudesta käsin. Se antaa mahdollisuuden luoda ilmapiiri, joka on avoin ja luottamuksellinen. Sellaisessa voi kysyä asioita tai tehdä ehdotuksia ilman, että tulee tyrmätyksi, nolatuksi, tai nöyryytetyksi. Siellä ei turvauduta kriittisyyteen kasvojen menettämisen tai epäonnistumisen pelon takia. Siellä ei tule rangaistuksi virheistä. Siellä pyritään menemään kohti, vaikka se tuntuukin epämukavalta. Siellä uskalletaan puhua hankalista asioista. Siellä ollaan selkeitä ja suoria. Se ei tarkoita ylimielisyyttä, ei raakaa rehellisyyttä. Vaan empaattista kohtaamista, vaikka käsiteltävä asia olisi vaikea. Siellä kuunnellaan ja vaikututaan kehittämisen näkökulmasta, ei syyttämisen. Siellä on selkeät rajat sekä pelisäännöt. Siellä kunnioitetaan toisten osaamista ja erilaisuutta. Siellä on kutsu: KUINKA RATKAISEMME TÄMÄN YHDESSÄ?
On tunnettua ja tutkittua, että tunteet tapahtuvat kehossamme. ”Vaikka järkeä ja älykkyyttä pidetään ihmismielen kruununjalokivinä, tunteet hallitsevat ihmiselämää. Ne ohjailevat parinvalintaamme ja ystävyyssuhteitamme, ne herättävät meissä halun auttaa ja säätelevät moraaliamme. Tunteet tekevät meistä ihmisiä.” (Nummenmaa 2019). Sellaista työpaikkaa ei ole, missä ihmiset eivät toimisi tunteittensa pohjalta. Ne ovat aina mukana ihmiselossa, oli kyseessä työyhteisön vuorovaikutus, tai yksityispuolen. Asiat harvoin riitelevät, vaan usein riidan ytimessä ovat sanoittamattomat, tai kuulluksi tulemattomat tunteet ja tarpeet.
Tunteiden lukutaito on taito muiden joukossa. Harjoituta rauhoittamaan itseäsi ja parhaimmillaan myös toista. Kysy itseltäsi rikonko, vai rakennanko ja päätä rakentaa. Pyri kehittämään hyvää itseluottamusta ja pienentämään egosi valtaa. Uskaltaudu autenttiseen läsnäoloon. Se ei ole itsensä vieressä seisomista ikään kuin näytellen ”kaikessa pärjäävää, kannuksensa ansainnutta, virheitä tekemätöntä aikuista ihmistä”. Älä siis pyri olemaan täydellinen. Et voi olla enempää kuin olet. Ole rohkea ja suostu olemaan se, joka olet; varjoinesi, kipuinesi, voiminesi, lahjoinesi.
Olen tuntenut Harrin vuodesta 1985 ja tehnyt hänen kanssaan paljon yhteistyötä. Minusta hän omaa loistavat vuorovaikutustaidot. Hän on analyyttinen, älykäs, hän osaa sanoittaa asiansa ymmärrettävästi myös maallikon näkökulmasta, hän on tunnollinen, kova tekemään töitä, empaattinen, luja, luotettava ja hauskaa seuraa. Joten toivon sydämestäni, että hän pääsee antamaan panoksensa kansamme ja maamme hyväksi kansanedustajana.
Lopuksi lainaan Houstonin yliopiston tutkimusprofessori Brene Brownin määritelmää rohkeudesta: ” Rohkeus on sitä, että tekee vaikka pelottaa ja vaikka ei voi olla varma lopputuloksesta. Rohkeus on yhteyden avaamista & esimerkillä näyttämistä. Se on sydän auki olemista.”
Outi Mäenpää TeM, työnohjaaja, vuorovaikutuskouluttaja, Easel Ohjaaja, näytteliljä
Julkaistu Virtasen viesti -vaalilehdessä