Mustijoki oli vahva taimenjoki. Taimenkanta taantui kuitenkin jo 1900-luvun alussa. Maanviljelys ja padot alkoivat rasittaa jokea. Lopullisesti meritaimenet hävisivät vuonna 1965, kun Brasaksen pato rakennettiin. Padot ja voimalaitokset tuhosivat kalojen luonnollisen elinympäristön tehokkaasti niin Mustijoella kuin muuallakin Suomessa.
Meritaimen ja ankerias ovat äärimmäisen uhanalaisia lajeja. Ne tarvitsevat vapaana virtaavia jokia. Vapaana virtaavat joet palauttavat kalakannat, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Vapaana virtaava joki luo hyvinvointia!
Kalateiden rakentaminen on välttämätöntä, mutta ei riittävää. Kalat tarvitsevat myös kutupaikkoja, talvehtimis- ja poikasalueita. Kalojen kannalta olisi paras purkaa padot ja antaa veden virrata vapaasti.
Mustijoen voimaloiden taloudellinen merkitys on olematon, mutta niiden aikaansaamat tuhot ovat valtavia. Valuma-alueineen ne haittaavat myös virkistyskäyttöä.
Mustijoki on lähes 80 kilometriä pitkä. Sen yhdeksän kosken kunnostamisen on arvioitu maksavan 3.2 miljoonaa euroa. Hintalappu ei ole lainkaan mahdoton. Pornaisissa teimme vuodenvaihteessa kuntalaisaloitteen vesistöjen kunnon ja virkistyskäytön selvittämiseksi. Saimme kokoon 152 allekirjoitusta. Myös Mustijoesta elävä lohijoki –yhdistys toimii aktiivisesti joen parantamiseksi.
Kalojen elinympäristön palauttamisen lisäksi on joen monipuolista virkistyskäyttöä kehitettävä. Vedenlaatua on tarkkailtava tehokkaammin. Tutkimustuloksista on raportoitava ja tuloksia valvottava. Kalastusta, patikointia, pyöräilyä ja melontaa varten tarvitaan nettisivut, karttoja, opasteita ja pysäköintipaikkoja. Tällä hetkellä tietoa on vaikea saada, puhumattakaan siitä, että Mustijokea markkinoitaisiin alueemme ainutlaatuisena lähiluontokohteena.
Kirjoitus on julkaistu vaalikynänä Mäntsälän Uutisissa.