Vedä turpaan, niin se loppuu

Yhteisöön kuuluminen on ihmisille elintärkeää. Yhteisöstä pois sulkeminen kolahtaa syvästi.  Koulunkäynti ja koulussa vietetty aika on melkein tärkeintä, mitä lapsillemme voimme antaa. Koulu rakentaa osaltaan itseluottamusta ja luottamusta toisiin – tai se murentaa ne. Yhdenkään lapsen ei pidä pelätä koulunalkua ja kuitenkin se on joillekin painajainen.

Koulukiusaaminen jättää elinikäiset jäljet. Siksi meidän pitää lopettaa koulukiusaaminen.

Kiusaamista vastaan pitää työskennellä kaikilla tunneilla ja kaikissa tilanteissa. On luotava turvallinen ilmapiiri eikä se onnistu laittamalla pää puskaan. Kun ryhmä on turvaton, käynnistyvät kiusaamismekanismit. Jonkun tai joidenkin ulossulkeminen tuo muille turvaa.

Kiusaamisen muodoista fyysinen väkivalta tai sillä uhkailu on helpoimmin tunnistettavissa. Poissulkeminen leikeistä tai juhlista, vähättely, ronski huumori tai nettikiusaaminen ovat vaikeammin havaittavia. Kiusatut kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta. Heillä on enemmän poissaoloja. Heidän verkostonsa aikuiselämässä ovat huonompia ja he kärsivät turvattomuudesta.

Kiusaaminen koskee aina koko koulua, ei vain yksittäisiä oppilaita tai yhtä luokkaa. Viihtyisä ja turvallinen ilmapiiri koskee koko koulua, kaikkea mitä koulussa tapahtuu, ei vain luokkatyöskentelyä.

Aloitin oman koulunkäyntini vuonna 1970 Inkeroisissa. Olin lihava ja yksinäinen poika, joten olin peloissani jo valmiiksi. Liittouduin opettajien kanssa ja norkoilin välitunneilla valvovan opettajan lähellä. Vaihdon koulua kolmannella luokalla Alvar Aallon suunnittelemaan Tehtaan kouluun. Ikäviä kokemuksia eivät tarjonneet pelkästään koulukaverit vaan myös opettajat. Liikunta- ja laulutunnit olivat nöyryyttäviä. Pelkäsin isompia ja välttelin luistinradan pukukoppeja, koska niitä ei valvottu ja mietin reittejä, miten pääsisin turvallisesti kouluun. Pärjäsin lukuaineissa ja ainekirjoituksessa, mistä ei ollut apua poikaporukoissa. Pelot alkoivat toteutua toden teolla vasta viidenneltä luokalta ylöspäin, kun siirryttiin uuteen kouluun, oppikouluun.

Koulu voi antaa onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden pärjätä niille, joiden kotiolot ovat vaikeat. Se voi tarjota kontaktin turvalliseen aikuiseen ja hyvät kaverisuhteet rakennuspalikoiksi tulevalle elämälle. Tai se voi luoda jatkuvan huonommuuden tunteen ja turvattoman olon. Se voi jättää kiusatulle tunteen, ettei hän kuulu yhteiskuntaan.

Kiusaamista tapahtuu eniten 4-6 luokilla, mutta sitä on myös pienempien lasten ja yläasteikäisten joukossa.

Aloin suhtautua yhdentekevästi ja ylimielisesti kouluun. En juurikaan käyttänyt aikaani lukemiseen, mutta menestyin silti. Se lisäsi ylimielisyyttäni. Parhaiten muistan, kun Hessu puolusti minua. Hessu tuli kerran väliin ja rökitti kiusaajan. Se antoi toivoa muutoksesta. Ylioppilaskirjoituksiin luin, mutta se oli myöhäistä matematiikan osalta, jonka selvitin rimaa hipoen. Halusin vain koulun loppuvan.

Minun on silti vaikea ajatella, että olisin ollut koulukiusattu. Olin paljon muutakin ja koulu oli paljon muuta. Enemmänkin elin omissa peloissani ja ilmapiiri ruokki niitä. Sen ajan systeemi oli melko kädetön tunnistamaan kiusaamista ja auttamaan millään tavalla. Se nähtiin paljolti yksilöiden välisenä ja ohjeena oli, että ”vedät kerran turpaan, niin se loppuu.” Kiusatuksi joutuminen oli oma vika.

Turvallisessa yhteisössä ei ole kiusaamista ja se hyväksyy erilaisuuden. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja aikuisten koventuneet asenteet näkyvät lasten maailmassa. Jos muu yhteiskunta hyväksyy nettikiusaamisen, toivoo raiskauksia ja uhkailee tappamisella, miten me kuvittelemme tukevamme turvallista ilmapiiriä kouluissa?

PORNAISTEN TERVEYSASEMAA EI SAA NÄIVETTÄÄ

Pornaisten terveysaseman kesäsulku on aiheuttanut asukkaille ongelmia ja perusteltua huolta. Pienet terveysasemat Keusoten alueella avataan elokuun alussa. Keskustelu niiden lakkauttamisesta kävi kuumana keväällä, kun Keusote esitti palveluverkkosuunnitelmassaan yhtenä vaihtoehtona terveysaseman lakkauttamista Pornaisista. Adressi terveysaseman säilyttämiseksi keräsi lyhyessä ajassa 837 nimeä. Suunnitelma vedettiin pois, mutta tulee uudelleen käsittelyyn muutaman vuoden kuluttua.

Omaa terveysasemaa ei voida pienistä kunnista korvata muilla palveluilla. Uudet palvelumuodot, kuten liikkuvat ja sähköiset palvelut, voivat tukea nykyistä terveydenhuollon tasoa, eivät heikentää sitä. Terveyspalveluiden saavutettavuus ja paikallisuus ovat elinehto Keusoten pienille kunnille. Terveysasemien lakkauttamisen sijaan on etsittävä muita ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Lakkauttamiset eivät takaa säästöjä, tasavertaista palvelujen saavutettavuutta tai laadukasta terveydenhoitoa. Peruspalveluiden pitää olla paikallisia ja lähellä ihmistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Keusotelle valtion avustusta n. 6.2 miljoonaa euroa palvelujen kehittämiseen. Avustuksesta n. 2 miljoonaa euroa myönnettiin Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeeseen ja 4.2 miljoonaa euroa Sote-rakenneuudistukseen. Tulevaisuuden tavoitteena on sote-palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta halutaan parantaa sekä varmistaa palveluiden monialaisuutta.

Miten Keusote aikoo saamallaan avustuksella kehittää pienten terveysasemien, kuten Pornaisten terveysaseman toimintaa?

Pornaisten sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö edellyttää, että Keusotelle sosiaali- ja terveysministeriöstä myönnetyllä avustuksella kehitetään myös pienten terveysasemien, kuten Pornaisten terveysaseman toimintaa, ja että jokaisessa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän jäsenkunnassa pitää olla vähintään yksi toimiva terveysasema. Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut tulee järjestää yhdenvertaisilla periaatteilla Keusoten alueella, huomioiden etäisyydet ja kulkuyhteydet. Terveysasemien toimintaa ei saa keinotekoisesti näivettää kahden vuoden tarkastelujaksolla.

Pornaisten SDP:n kunnallisjärjestö

Julkaistu Itäväylä- ja Uusimaa-lehdissä.

Uudenmaan hylätyt kylät

2.2.2019 Uusimaa Vaalikynä

Uudenmaan kunnat ovat hyvin erilaisia: Muutaman tuhannen asukkaan kunnista isoihin kasvukeskuksiin, meren rannoilta erämaihin. Pienten kuntakeskusten ympärillä on vielä pienempiä kyliä.

Uusimaa on myös maaseutua, ei pelkästään Helsinkiä, Vantaata, Espoota, Porvoota, Järvenpäätä. Maa- ja metsätalous, kalastus ja metsästys ovat osa elävää Uuttamaata. Miten pidetään huolta syrjäkylistä?

Lasten pitää saada päivähoitoa ja koulumatkojen tulee olla alle tunnin pituisina. Peruskoulun jälkeen pitää löytyä jatkokoulutusta. Terveydenhuollon pitää toimia, julkisilla pitää päästä ja kulttuuria pitää olla syrjäkylilläkin!

Jouni Kemppainen kirjoittaa Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoituksessa otsikolla ”Maaseutu on jäämässä marginaaliin vaaleissa.” Oman kunnan mahdollisuuksiin kannattaa nyt tarttua. Mitä voimme tehdä, että elämä syrjäkylillä olisi nykyistä parempaa?

Pienillä kylillä on kulttuurihistoriaa ja tarinoita. Siellä on elävää kansaperinnettä ja yhteisöllisyyttä, kykyä ja ymmärrystä elää luonnonläheisesti.

Suomessa kulttuuritoiminta keskittyy vahvasti Uudellemaalle: 56 prosenttia koko maan kulttuurisektorin henkilöstöstä sijoittui tänne (Uudenmaan liitto). Uudellamaalla toimii lukuisia teattereita suomen ja ruotsin kielellä.

Nykytekniikka tarjoaa ennakkoluulottomia ratkaisuja liikenteen kustannuksiin, koulutukseen ja etätöihin. Luontopalvelut ja luontolähtöiset tai eläinavusteiset terapiat lisäävät hyvinvointia ja elinvoimaisuutta – syrjäisyys onkin voimavara! Harvaan asutuille seuduille voidaan räätälöidä omia ratkaisuja.

Voiko traumasta toipua?

Terapeutti Harri Virtasen uutuuskirja johdattaa kohti parempaa itseymmärrystä

Tiedote. Julkaistu: 22.01.2019, 08:03
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura


Yli puolet ihmisistä kokee traumaattisen tapahtuman. Trauma vaikuttaa identiteettiin ja maailmankuvaan. Se on useiden psyykkisten ongelmien taustalla, voi estää urakehityksen ja tuhota parisuhteen. Terapeutti Harri Virtasen uutuuskirja Trauma ja rakkaus opastaa kohti trauman tunnistamista ja siitä toipumista. Kirjan julkistustilaisuus on 23.1.2019 klo 17 Tiedekulmassa.

Harri Virtasen isä oli alkoholisti ja epätoivoinen äiti uhkasi tappaa itsensä ja lapsensa, kun Harri oli alle kouluikäinen. Kipeät lapsuudenkokemukset johdattivat Virtasen lopulta terapiaan ja kouluttautumaan psykoanalyytikoksi.

”Kirjoitan tämän kirjan siksi, että mahdottomilta tuntuvista kokemuksista voi selvitä. Syvimmät haavat saadaan ihmissuhteissa ja niistä kaikkein syvimmät varhaisessa lapsuudessa, kaikkein läheisimpien ihmisten aiheuttamina. Siksi kirjoitan rakkaudesta trauman yhteydessä. Se, mikä suhteessa on rikottu, voi suhteessa myös parantua.” Harri Virtanen

”Trauma paljastaa jotakin olennaista maailmasta, mutta se tekee sen niin rajulla tavalla, että me kiellämme sen. Trauma paljastaa myytin, jonka varassa elämme: myytin jatkuvuudesta, oikeudenmukaisuudesta, terveydestä, pitkästä iästä, vanhempien hyvyydestä. Todellisuudessa elämä voidaan viedä meiltä silmänräpäyksessä. Todellisuudessa vanhempamme eivät ehkä ansaitsekaan kunnioitustamme. Trauma paljastaa totuuden.”

Trauma ja rakkaus on rohkaiseva kirja, joka opastaa kohti trauman tunnistamista ja siitä toipumista. Virtanen erittelee trauman oireita ja seurauksia runsaiden esimerkkien kautta. Traumatisoituminen on luultua yleisempää ja monen psyykkisen kärsimyksen taustalla on trauma. Kun trauman ja sen asettamat rajoitteet tunnistaa, voi ymmärtää oman vaikutusvaltansa elämäänsä.


Harri Virtanen on terapeutti, kirjailija ja käsikirjoittaja. Hän on työskennellyt aikaisemmin dramaturgian professorina ja kustantajana. Vapaa-ajallaan hän kengittää hevosia.


Harri Virtanen 
Trauma ja rakkaus – Eli kuinka selviytyä mahdottomastaISBN 978-951-858-073-0
161 sivua | kl 14
SKS 2019
S

Kuuntele trauma ja rakkaus -luento: https://soundcloud.com/terapiahuonetahdet/harri-virtanen-trauma-ja-rakkaus

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@finlit.fi, p. 050 501 9510

Tilaa arvostelukappale: arvostelukappaleet@finlit.fi Arvostelukappaleen voi saada myös pdf-muodossa.

Kuntalaisaloite: Pornaisten vesistöt virkistyskäyttöön

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Pornaisten kunta käynnistää välittömät toimenpiteet alueemme vesistöjen parantamiseksi. Isojärvi (osittain), Valkjärvi, Ruokijärvi, Kotojärvi, Niinijärvi, Vermijärvi, Kaaklampi ja Mustijoki ovat luonnon moninaisuuden, harrastus- ja virkityskäytön kannalta alueemme suuri rikkaus. Kuuden järven, Kaaklammen ja Mustijoen virkistyskäyttö on vähäistä ja vesistöt ovat kuntalaisille tuntemattomia.

Pornaisten vesistöt kärsivät levästä ja ovat uimakelvottomia suurimman osan kesästä. Jotta ne saataisiin monipuoliseen virkistyskäyttöön, on tutkittava niiden nykytilanne ja tehtävä suunnitelma niiden parantamiseksi. Samalla on kehitettävä tiedotusta parkkipaikoista, kalastus- ja retkeilymahdollisuuksista ja uimarannoista.

Mustijoen ranta-alueet ovat täysin hyödyntämättä keskustan alueella.

Kotojärvi ja sen valuma-alueeseen kuuluva Ruokijärvi ovat järvistä suurimmat. Puolentoista neliökilometrin laajuinen Kotojärvi kärsii rehevöitymisestä. Ravinnepitoisuudet, samea vesi, leväkukinnot, roskakalakannan kasvu ja arvokalakannan väheneminen ja sisäinen kuormitus ovat rehevöityneen järven ongelmia.

Toimenpiteitä vesistöjemme parantamiseksi ovat esimerkiksi vuonna 1997 tehdyn tutkimuksen uusiminen, maatalouden ja golfkentän päästöjen selvittäminen, roskakalojen tehonuottaus, kosteikon rakentaminen, vanhan kaatopaikka-alueen valumien tutkinen, pohjapadon rakentaminen Kotojärven laskuojaan ja muut selvityksessä ilmenevät toimenpiteet sekä suunnitelma vesistöjen virkistyskäytöstä.

Allekirjoita aloite täällä, laitetaan vedet kuntoon yhdessä!

Lue lisää Lausunto Kotojärven vesialueen tilasta

Aloitetta puoltavat Pornaisten nuorten kalastusseura, Laukkosken Osakaskunta, sekä Mustijoesta Elävä Lohijoki ry.

Aloitteen tekijät Niklas Boström, Osku Jari Tapio Kuusela, Harri Virtanen