Psykoterapian taustakoulutusvaatimuksia on muutettava

Helsingin Sanomien Lukijan mielipide – palstalla oli kirjoitus (15.2), jossa pohdittiin, millä pätevyydellä psykoterapiaa harjoitetaan Suomessa. Kirjoituksessa todettiin mm. että ”psykoterapia ei saa olla ammattiin rekisteröimättömien henkilöiden mellastuskenttä”.

Nimikesuojatun psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeus perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin ja sitä täsmentävään valtioneuvoston asetukseen. Asetuksessa säädetään psykoterapeuttikoulutus yliopiston järjestämis-/ohjausvastuulle.

Asetuksessa myös määritellään vaatimukset taustakoulutuksesta ja työkokemuksesta, jotka tulee olla olemassa ennen psykoterapeuttikoulutuksen aloittamista. Hyväksytty taustakoulutus rajataan koskemaan lähtökohtaisesti vain terveydenhuollon koulutuksia.

Psykoterapeutin nimikesuojausta koskeviin muodollisiin säännöksiin ja niiden tulkinnassa tiukasti muotoseikoissa pitäytymiseen liittyy epäkohtia, jotka sulkevat nimikesuojauksen ulkopuolelle ammattitaitoisia terapeutteja, koska heidän akateemisen tason taustakoulutuksensa on vääränlainen. Taustakoulutusvaatimuksiin on saatava muutos.

Psykoterapeutin taustakoulutuksen rajaaminen vain terveydenhuollon koulutuksiksi kaventaa psykoterapeuttista osaamista. Psykiatrisiin diagnooseihin perustuva manualisoitu kurssimainen terapia ei välttämättä kohtaa potilaan tarpeita. Kestämättömäksi tilanteen tekee lisäksi se, että Suomessa on julkisella sektorilla suuri pula ammattitaitoisista terapeuteista samalla kun esimerkiksi nuorten ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet rajusti.

Terveydenhuollon ammattilaisilla on tarve korostaa taustakoulutuksen merkitystä. Koulutuksen siirryttyä yliopistolliseksi muutos kentällä näkyy yhden sukupolven kuluttua, kun vanhojen säännösten mukaan hyväksytyt psykoterapeutit poistuvat. Nykytilanteessa myös ammattiin rekisteröidyt terapeutit voivat siis muodostaa ”mellastuskentän” eikä rekisteröinti pelkästään ole laadun tae.

Analyyttisen psykologian kansainväliset psykoterapiakoulutukset ovat viisivuotisia. Taustakoulutuksen vaatimuksena on soveltuva akateeminen tutkinto. Osa meistä – ne, joilla on Suomessa hyväksytty taustakoulutus – ovat rekisteröityjä psykoterapeutteja, ja osa työskentelee ilman ammattinimikettä, samalla perusteellisella ja monipuolisella psykoterapiakoulutuksella. 

Tutkimukset osoittavat, että psykoterapian vaikuttavuudessa merkittävin yksittäinen tekijä on terapeutin ja asiakkaan välinen suhde. Terapian vaikuttavuuden keskeinen lähtökohta on siinä, että asiakas tulee turvallisessa vuorovaikutuksessa nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Psykoterapeutti itsessään, hänen persoonansa, empatiakykynsä ja henkinen kypsyytensä on tärkein työväline.

Hans Fredriksson, LKT, psykiatri, psykoterapeutti

Liisa Halme, oikeustieteen tohtori, psykoanalyytikko

Harri Virtanen, teatteritaiteen maisteri, psykoanalyytikko  

Aurinkopaneelit kunnan kiinteistöihin!

Energiaremontit tuovat huomattavia säästöjä. Sähkön hinnannousu tekee aurinkosähköstä edullista. Aurinkopaneelit investointeina ovat tuottavia. Energiaomavaraisuus lisää turvallisuutta nykyisessä maailmantilanteessa. Paneelit ovat tehokkaita ja edullisia. Niiden hankinta voitaisiin toteuttaa yhteishankintana samanaikaisesti useaan kohteiseen, ehkäpä tarjota kuntalaisillekin mahdollisuutta tulla mukaan.

Kestävässä muutoksessa olennaista on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Päästöttömään energiatuotantoon, liikenteeseen ja lämmitykseen siirtyminen sekä kulutuksen vähentäminen ovat keskeisiä keinoja kohti hiilineutraaliutta. Lämmityksen päästöt on saatava laskuun sekä kuntien toiminnassa ja yksityisessä asumisessa. Omavaraisuutta on lisättävä.

Nämä päämäärät ovat yhteneväiset ympäristöviisaan Uudenmaan liiton tavoitteiden kanssa.

Kunnat ovatkin tehneet merkittäviä toimia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pornainenkin voi avautua kestävyyttä edistäville kokeiluille ja yritystoiminnalle, tukea ilmastomyönteistä arvomaailmaa, esimerkiksi koululaisten aktivoimisessa tutkimaan koulunsa energiankulutusta ja -tuottoa sekä suosia uudisrakentamisessa uusiutuvia energialähteitä.

Aloitetaan Pornaisissa kouluista ja kunnan omista kiinteistöistä!

SDP:n ja Vihreiden valtuustoryhmän aloite 30.5.2022

Keskusteluja Keusoten kanssa

Kuka voi varata rokotusajan nyt?

Ehkä tässä haluan nostaa Pornaisten rokotuskattavuuden tason tarkasteltavaksi ihan tiiviisti. Rokotuskattavuuden tasossa on päästy valtakunnallisestikin katsoen hyvää tasoon. Pornaisten rokotuskattavuus on saavuttanut, tai on ollut koko ajan, mutta näkyy nyt täällä tilastoissakin, vastaavasti kuin muut kuntayhtymän alueen rokotuskattavuuden tasot.

Se puhelinpalvelu ei oikein toimi?

Monilla eri elementeillä keusote valmistautuu, tai tekee muutoksia, palvelujen toteuttamistapoihin, ja tässä näyttäisi siltä, että palvelu, joka on otettu omaksi toiminnaksi, niin on tuonut säästöjä tässä kohdassa ostopalveluista, ja siinä mielessä sitten ostopalveluvähenemä näkyy sitten pienentyneinä ostoina. Tässä ollaan neuvoteltu useammankin yhteistyötahon kanssa mahdollisuuksista saada lisähenkilökuntaa palveluihin, ja ajatuksena on, että silloin vapautuu omaa henkilökuntaa toteuttamaan tätä päätehtäväänsä vastaanottotoiminnassa siinä ihan asiakasrajapinnassa, jonka ylivuoto pyritään ohjaamaan yhteistyöpilotissa yhteistyökumppanille.

Onko ihmisten pahoinvointi lisääntynyt?

Erityisesti voidaan sanoa, että hyvinvointikertomukseen vaikuttaa nää koronaepidemian vaikutukset sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön että hyvinvointi- ja terveys eroihin. Alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoitumisen päivittäminen pyritään saamaan vastaamaan alueellisen hyvinvointityön haasteisiin. Lisäksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö on vahvistamisen alla. Tiivistäen voi sanoa, että hyvinvoinnintilan muutokset viime vuoden aikana verrattuna meidän hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden alueelliseen tavoitekohtaiseen lähtotasoon, on sopeuttamisohjelmassa. Hyvinvointisuunnitelman ohessa on raportoitu osallisuusohjelman toteutuminen, joka toki sitten auttaa sitä meidän laajan hyvinvointikertomuksen tekoa, mutta lähtötasoindikattoreista pyl-indeksi valmistuu vasta kesällä 2021.

Joo. Pääsenkö mä tarvittaessa lääkäriin?

Osaava ja riittävä henkilöstö on meidän painopiste- ja kehittämisalue, jossa ammattilaiset tekevät yhteistyötä lähellä asiakasrajapintaa ikään kuin siinä tulevaisuuteen katsovassa ja kehittävässä hengessä. Se, että henkilöstöä meillä riittää, niin on tosi tärkeä asia. Tietopaketeittain, jos tiivistetysti sanon, yhteenveto miltä tää kokonaisuus näyttää, niin siellä pomppaa esille esimerkiksi tuo hallinto. Painopisteessä, siitä näkökulmasta, miten tää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö näkyy kuntalaisen koko elinkaaressa kunnan systemaattisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Alueellisia eroja toki on.

Okei. Millaiset koronarajoitukset on nyt voimassa, ketkä saa nyt kokoontua?

Jos muutamalla sanalla tiivistän, niin Etelä-Suomen aluehallintoviraston 9.4.2021 tekemä tartuntatautilain 58 g mukainen päätös julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä olevien, ns. korkean tautiriskin tilojen, sulkemisesta on ollut voimassa 28.4.2021 asti. Päätöstä ei jatkettu. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 7.5.2021 tehnyt samansisältöisen jatkopäätöksen aikavälille 17.-31.5.2021. Ja maskisuosituksia tietysti noudatetaan!

Vaalikynä on julkaistu Uusimaa-lehdessä 24.5.2021

Harri Virtasen vappupuhe Halkian työväentalolla 1.5.2021

Tämä on kolmas vappupuheeni Halkian työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Ajattelin, että juuri tänä vuonna voisin puhua suoraan, yrittämättä muuttaa sanomaani kaikille sopivaksi. Pohjustukseksi luin kaksi vuotta sitten pitämäni puheen. Enpä minä siinäkään ollut itseäni sensuroinut tai muuttanut ajatteluani salonkikelpoisemmiksi.

Siinä puheessa kerroin kotiseudustani 1970-luvulla saastuneen Kymijoen varrella. Nykyisen kotiseutuni läpi virtaa Mustijoki. Kymijoki on vuosikymmenten aikana kunnostettu virkistys- ja kalastuskäyttöön, Mustijoen tila taas on häpeäksi meille.

Puheessani esitin konkreettisen ehdotuksen: ehdotin luonto- ja ympäristötoimikunnan perustamista Pornaisiin. Sellainen perustettiinkin asukas- ja kyläyhteisö POKSin alaisuuteen. Se on poliittisesti sitoutumaton lähiluonnosta kiinnostuneiden asukkaiden foorumi.

Vappu, kuten muutkin juhlapyhät, olivat lapsuudessani hankalaa aikaa. Siinä ei kummoinen ennustaja tarvinnut olla, että vapun tapahtumat tiesi etukäteen. Isä joi vapunaatosta lähtien seuraavaan työpäivään asti ja riitely jatkui vapun yli. Minun syntymäpäiväni 2.5. jäi usein juhlinnan jalkoihin. Tuli torjuttu ja unohdettu olo.

Niinpä ajatukseni tänään on niiden puolella, joille vappu merkitsee jonkun läheisen kaatokänniä. Vanhempien runsas päihteiden käyttö näkyy lastensuojelussa. Se on huostaanottojen tavallisimpia syitä: 30 – 50 prosenttia johtuu päihdeongelmista, alle 12-vuotiaitten kohdalla osuus on vielä suurempi. Alkoholin käytön välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle on viimeksi tutkittu yhdeksän vuotta sitten. Silloin arvio oli yli 2 miljardia euroa. Puhumattakaan koko elämänkaaren mittaisesta inhimillisestä kärsimyksestä. Mielenterveysongelmien hinta on vielä suurempi, 11 miljardia euroa.

Edes nämä rahasummat eivät saa meitä hereille.

Olen neljä vuotta vaikuttanut puoluepoliittisesti. Puolet tästä ajasta on ollut pandemian varjostamaa. Aikaisemmin pyrin ymmärtämään elämää taiteen kautta enkä sitä tietenkään ole kokonaan jättänyt. Terapiatyössä taas saan olla kanssakulkijana ihmisille monenlaisissa muutoksissa. Vaikuttaminen, osallisuus ja osallistuminen ovat osa ihmisen hyvinvointia, tapa olla elämässä kiinni, masennuksen vastalääkettä.

Pornaisissa on ollut turvallista elää korona-aikana. Metsään on päässyt kotiovelta ja tartuntariski on ollut vähäinen. Olemme olleet koronaparatiisissa, hyvien etäyhteyksien päässä. Rokotusten yleistyessä toivon kipinä kasvaa, poikkeusoloista ollaan luopumassa ja kesä tekee tuloaan. Pandemiaeristys on vaikuttanut eniten lapsiin ja nuoriin. Tästä tulee ilman muuta sukupolvikokemus. Millainen, se on meistä kiinni, meidän päätöksistämme.

Eivätkä pandemiat katoa maapallolta. Intiassa ruumisroviot roihuavat. Saamme luvan tottua rokotuksiin, matkustelun sääntelyyn ja maskeihin. Haluan ajatella, että olemme kaikesta huolimatta selviytyjiä. Selviytyminen vaatii lähes ennen näkemätöntä yhteistyötä ihmisten välillä kunnissa, valtioissa ja kansainvälisissä toimissa. Yhteistyö vaatii empatiaa ja kykyä asettua toisen asemaan – myös toiselle puolelle maapalloa. 

Työväenliike parhaimmillaan on maailmanlaajuinen liike, jolla on kykyä tarttua valtavien mittasuhteiden ongelmiin, kuten ilmastonmuutoksen ja pandemioihin, taloudelliseen epätasa-arvoon ja köyhyyteen.

Minua ovat kauhistuttaneet ajatukset paluusta normaaliin. Se meidän normaali on aiheuttanut pandemian, nopeuttanut ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se lisää elämäntapasairauksia ja vaarantaa mielenterveyden. Se tuottaa epätasa-arvoisuutta. Me elämme luonnon kustannuksella ja se, mikä on tuhoavaa, on kiinnittynyt jokapäiväiseen, arkiseen elämäämme. Siksi siihen ei voida palata. Täytyy luoda uutta.

Kuntien pitää luoda suunnitelma pandemiasta toipumiseen, erityisesti lasten ja nuorten kannalta, ja isommassa kuvassa on luotava oikeudenmukainen, vihreä siirtymä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan. Tahtoa ja tekoja on vain kovin vähän.

Olin eräässä tilaisuudessa, jossa minulle sanottiin: Ihminen on tärkeämpi kuin luonto. Menin aivan sanattomaksi. Ei ole ihmistä ilman luontoa. Jos emme pysty suojelemaan luontoa, ei ole ihmistä.

Hyvät toverit, haalaridemarit, ay-demarit, duunaridemarit, valkokaulusdemarit, yrittäjädemarit, teollisuusdemarit, persut, kokkarit ja vassarit… Puoluepolitiikka on aivan toissijaista, kun puhumme elämän säilymisestä. Kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa tarvitaan tulevaisuutta varten. Ihmiset ovat kyllästyneitä riitelyyn ja kääntävät selkänsä puoluepolitiikalle.

Vappupuheissa on tapana kehua sosialidemokratian saavutuksia. Rohkenen kirjailijan vapaudella myös kritisoida työväenliikettä.

Ensinnäkin, se on unohtanut olevansa ekologinen liike. Jakob Söderman sanoi 80-vuotishaastattelussaan, että SDP:n kannatus voisi olla 30 prosenttia, jos ympäristöasiat olisi otettu vakavasti. On kohtuutonta sysätä valtava ongelma tuleville sukupolville. Tekoja tarvitaan nyt.

Lentämisen voimme lopettaa, mutta syödä meidän täytyy. Oli hienoa lukea MTK:n Uudenmaan liiton puheenjohtajan Aleksis Kyrön haastattelu Maaseudun tulevaisuudesta. ”Haluan kääntää tämän laivan” sanoo burleskia harrastava viljelijä. ”Lihan pitäisi olla luksustuote, josta ostaja maksaisi paitsi raaka-aineesta myös ympäristövaikutuksista.” Maatalous ja ruuantuotanto ovat keskeisessä osassa vihreää, oikeudenmukaista siirtymää.

Uudenmaan Sdp:n piirihallitus nostaa kuntavaalien alla esiin neljä ympäristöteemaa: puhtaan ilman, puhtaan veden, lähiluonnon ja kunnat kierto- ja jakamistalouden edistäjinä. Puhtaan ilman tavoiteina ovat hiilineutraalit kunnat vuonna 2030. Energian käytön ja liikenteen päästöjä vähennetään. Julkisissa rakennuksissa luovutaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Lähiluonnon teemaan kuuluvat virkistysalueiden kunnossapitäminen ja lisääminen. Luonnontilaisia lähimetsiä säilytetään myös kaupungeissa. Kuntien metsien suojeluastetta kasvatetaan 17 % vuoteen 2030 mennessä. Kunnat ovat keskeisiä ympäristötoimijoita. Niiden pitää vähentää yhdyskuntajätettä ja ruokahävikkiä. Kotitalousjätteen kierrättäminen pitää tehdä helpoksi ja tavaroiden uudelleen käyttämistä pitää tukea. Kuntien omistamat rannat pitää kaavoittaa virkistyskäyttöön, kalaesteitä purkaa ja jätevedet pitää puhdistaa tehokkaasti.

Hyvät toverit, toiseksi, työväenliike on vieraantunut juuristaan kulttuuriliikkeenä. Eikö juuri SDP:n pitäisi olla etunenässä puolustamassa teattereita, eri alojen taitelijoita ja tapahtuma-alaa? Eikö sen ensimmäisenä pitäisi ymmärtää kulttuurin merkitys yhteisöille ja ihmisille? Kulttuuri ja sivistys luotsaavat meitä näiden muutosten keskellä ja lisäävät empatiaa. Kehysriihen tuloksena taiteeseen on tulossa entistä vähemmän rahaa. Olen pahoillani, vihainen ja häpeissäni.

Ja kolmanneksi, työväenliike on unohtanut olevansa työväenliike.

Me puhutaan palkansaajista ja työelämästä. Mutta puhutaanko me matalapalkka-aloista, keikkatöistä ja niiden ihmisten tilanteesta, joille elämä on päivästä toiseen selviytymistä? Joiden tuloilla ei tehdä yhtään valintaa? Kiinnostaako meitä vain kuukausipalkkaa nauttivien edut? Sain allaolevan kirjeen nuorelta ravintola-alan ihmiseltä Helsingistä. Kuuluuko tämä ääni missään? Näissä työelämän synkimmissä kohdissa voisi olla puolueelle olemassaolon oikeutusta ja uuden työväenliikkeen paikka! Puolueelle, joka on jo muutamille sukupolville rakentanut hyvinvointia, voisi tehdä hyvää kääntyä tämän porukan puoleen, joka kohtaa monilla tavoilla epävarmemman todellisuuden.

”Se et mulle maksetaan ei-mistään 815 €, muiden ihmisten työllä tienatuist rahoista. Mä en sano mitään. Otan rahat ja oon hiljaa, kehittelen jotain keikkaduuneja, käyn lidlissä ja koitan nauttii vapaapäivistä. Pakollisten menojen jälkeen eio varaa mihinkään. Bussilippu, halvin salikortti ja spotify ja netflix on jo yli satasen. Et ei kyl täs maailmas tukirahoil selvii.Mut en valita. Liksat nii paskoja et ravintolast sai hyvän kuukauten 1500 ja joutu olee siel 5-6 päivää iltapäiväst myöhään yöhön. Ei siinäkää mitää järkee ollu. Oon paljo onnellisempi persaukisena himassa ku ryömimäs sen puutarhaletkun kaa tiskipöydän alla puolkahteentoist asti yöllä joka päivä. Vaikse erotus ois se 500 € ni jätän välist.815€/kk ei pysty tekee yhtää valintaa. Hiilijalanjälki silti pienempi ku kellään.”

Tämä kirje on minulle siksi tärkeä, että se on poikani kirjoittama.

Kun Donald Trump kehotti kannattajiaan tulemaan Capitolille, kiinnitin huomioni erään perheenäidin haastatteluun. Hän sanoi, ettei ole vuosiin kokenut elävänsä niin kuin nyt, kun presidentti kutsui Capitolille. Olemme täällä presidentin kutsusta, hän sanoi ja kertoi matkustaneensa kaukaa.  Hän tunsi voimaantuneensa ja elävänsä. Me haluamme voimaantua. Me haluamme kokea merkityksellisyyttä.  Haluamme olla osa liikettä – emme sen huolehtimisen kohde. Pahinta on alentuva huolipuhe, joka ei lopulta sitten tarkoita mitään. Kukaan ei laita tikkua ristiin sen vähäosaisen puolesta, josta ollaan huolissaan.

Tänä vappuna 2021 en tee konkreettista ehdotusta, vaan annan lupauksen. Toimin rakkaudesta kotiseutuun, sen luonnon ja ihmisten puolesta.

Me haluamme sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyvän lähipalveluina Pornaisissa ja taata perheiden hyvinvoinnin. Me nostamme esiin paikalliset ympäristökysymykset, Mustijoen parantamisen virkistyskäyttöön ja luontoliikuntakohteet. Me haluamme toimivan julkisen liikenteen, pyörätiet läpi pitäjän ja hyvät etäyhteydet.

Pidän tätä puhetta Halkian työväentalolla. Talo on osa eurooppalaista kulttuuriympäristöä ja paikallishistoriaa. Kaikilla on oikeus nauttia kulttuuriperinnöstä. Rajoja ylittämällä ja kynnyksiä madaltamalla teemme parempaa yhteistyötä. Voimaannumme ja vimmaannumme oikeista asioista, sillä aktivismi on hyvinvointia. En kutsu sinua Capitolille, mutta kutsun sinut luonnonkauniille Halkian työväentalon mäelle tekemään Pornaisten tulevaisuutta ja nauttimaan yhteisöllisyydestä.

Hyvät ystävät, hyvät pornaislaiset.

Olen ylpeä kotiseudustamme, kesä tulee, luonto puhkeaa kukkaan. Lopuksi vielä paljastan elämän tarkoituksen: se on hyödyttää elämää enemmän kuin vahingoittaa sitä. 

Hevosella pääsee

Pornaisten fb-ryhmässä oli kuva hevosesta, joka makasi ojanpohjalla. Se oli säikähtänyt lujaa ohi ajanutta pakettiautoa ja kaatunut sinne. Ratsastaja oli ehtinyt hypätä pois, hevonen ei loukkaantunut. Läheltä piti, henkiset kolhut jäivät. Hevosella pääsee hengestään.

  • Kato jumalauta…hevonen!
  • Menis raviradalle, tukkii ihmisten tien.
  • Tööttäänkö?
  • Joo, hyvä idea! Aja täysii ohi!
  • Saatanan hevonen!
  • Ai hitto se säikähti!

En tiedä minkälaisia keskusteluja autoissa käydään vai käydäänkö minkäänlaisia, tai mitä kuskien päässä liikkuu, kun ratsukko ohitetaan liian läheltä ja liian lujaa.

Autoilijoitten itsekäs ajatus siitä, että tiet ovat heitä varten, on hengenvaarallinen. Pornaisten teillä liikkuvat niin maatalouskoneet kuin lastenrattaat, koirien ulkoiluttajat ja pyöräilijät olemattomilla pientareilla.  Saattaapa vastaan tulla hevonenkin, ja ihan samanveroisilla tienkäyttöoikeuksilla kuin nelipyöräinen kulkuneuvo.

Maaseutumaisissa kunnissa on kivoja asvaltoituja mutkateitä ja pienempiä hiekkateitä monenlaisille kulkijoille: kaksipyöräisille, nelijalkaisille, isoille ja pienille. Ratsukot ovat varovaisia, hyvillä heijastimilla varustettuja. Joskus ne näyttävät käsimerkkiä autoille, joskus ne pysähtyvät odottamaan. Ne nimittäin tietävät olevansa se heikompi osapuoli, jos jotain sattuu.

Uudenmaan maaseutumaiset kunnat ovat erinomaisia hevospitäjiä. Hevoskulttuurin kehittäminen ja ylläpitäminen on vetovoimatekijä. Kun mietitään brändejä, ei huomata, että siinähän se vieressä syö heinää – paras mahdollinen brändinluoja. Ylinopeutta kaahaava autoilija ei sitä ole.

Hevosala luo hyvinvointia ja työllistää. Yli puolet suomalaisista nuorista haluaisi asua maaseudulla lähellä kaupunkia. Hevosharrastus on yksi suosituimmista harrastuksista vuosi toisensa jälkeen koululaiskyselyissä. Hevoset tarjoavat monipuolisia ja tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia eri ikäisille ihmisille.

Eläinavusteiset terapiat lisäävät suosiotaan. Kela korvasi ratsastusterapiaa yli kahdella miljoonalla eurolla viime vuonna. Hevosen ja ihmisen välinen yhteys vahvistaa luontosuhdetta, tunnetaitoja, itsetuntoa ja elämänhallintaa.

Hevosalan yritystoiminta elävöittää maisemaa – hevosia ja niiden elämää on mukava seurata. Ja kun maaseudulla ollaan, autoilijoiden pitää korjata asenteensa. Tiet kuuluvat turvallisesti kaikille.

Julkaistu Uusimaa-lehdessä 12.4.2021

Vedä turpaan, niin se loppuu

Yhteisöön kuuluminen on ihmisille elintärkeää. Yhteisöstä pois sulkeminen kolahtaa syvästi.  Koulunkäynti ja koulussa vietetty aika on melkein tärkeintä, mitä lapsillemme voimme antaa. Koulu rakentaa osaltaan itseluottamusta ja luottamusta toisiin – tai se murentaa ne. Yhdenkään lapsen ei pidä pelätä koulunalkua ja kuitenkin se on joillekin painajainen.

Koulukiusaaminen jättää elinikäiset jäljet. Siksi meidän pitää lopettaa koulukiusaaminen.

Kiusaamista vastaan pitää työskennellä kaikilla tunneilla ja kaikissa tilanteissa. On luotava turvallinen ilmapiiri eikä se onnistu laittamalla pää puskaan. Kun ryhmä on turvaton, käynnistyvät kiusaamismekanismit. Jonkun tai joidenkin ulossulkeminen tuo muille turvaa.

Kiusaamisen muodoista fyysinen väkivalta tai sillä uhkailu on helpoimmin tunnistettavissa. Poissulkeminen leikeistä tai juhlista, vähättely, ronski huumori tai nettikiusaaminen ovat vaikeammin havaittavia. Kiusatut kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta. Heillä on enemmän poissaoloja. Heidän verkostonsa aikuiselämässä ovat huonompia ja he kärsivät turvattomuudesta.

Kiusaaminen koskee aina koko koulua, ei vain yksittäisiä oppilaita tai yhtä luokkaa. Viihtyisä ja turvallinen ilmapiiri koskee koko koulua, kaikkea mitä koulussa tapahtuu, ei vain luokkatyöskentelyä.

Aloitin oman koulunkäyntini vuonna 1970 Inkeroisissa. Olin lihava ja yksinäinen poika, joten olin peloissani jo valmiiksi. Liittouduin opettajien kanssa ja norkoilin välitunneilla valvovan opettajan lähellä. Vaihdon koulua kolmannella luokalla Alvar Aallon suunnittelemaan Tehtaan kouluun. Ikäviä kokemuksia eivät tarjonneet pelkästään koulukaverit vaan myös opettajat. Liikunta- ja laulutunnit olivat nöyryyttäviä. Pelkäsin isompia ja välttelin luistinradan pukukoppeja, koska niitä ei valvottu ja mietin reittejä, miten pääsisin turvallisesti kouluun. Pärjäsin lukuaineissa ja ainekirjoituksessa, mistä ei ollut apua poikaporukoissa. Pelot alkoivat toteutua toden teolla vasta viidenneltä luokalta ylöspäin, kun siirryttiin uuteen kouluun, oppikouluun.

Koulu voi antaa onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden pärjätä niille, joiden kotiolot ovat vaikeat. Se voi tarjota kontaktin turvalliseen aikuiseen ja hyvät kaverisuhteet rakennuspalikoiksi tulevalle elämälle. Tai se voi luoda jatkuvan huonommuuden tunteen ja turvattoman olon. Se voi jättää kiusatulle tunteen, ettei hän kuulu yhteiskuntaan.

Kiusaamista tapahtuu eniten 4-6 luokilla, mutta sitä on myös pienempien lasten ja yläasteikäisten joukossa.

Aloin suhtautua yhdentekevästi ja ylimielisesti kouluun. En juurikaan käyttänyt aikaani lukemiseen, mutta menestyin silti. Se lisäsi ylimielisyyttäni. Parhaiten muistan, kun Hessu puolusti minua. Hessu tuli kerran väliin ja rökitti kiusaajan. Se antoi toivoa muutoksesta. Ylioppilaskirjoituksiin luin, mutta se oli myöhäistä matematiikan osalta, jonka selvitin rimaa hipoen. Halusin vain koulun loppuvan.

Minun on silti vaikea ajatella, että olisin ollut koulukiusattu. Olin paljon muutakin ja koulu oli paljon muuta. Enemmänkin elin omissa peloissani ja ilmapiiri ruokki niitä. Sen ajan systeemi oli melko kädetön tunnistamaan kiusaamista ja auttamaan millään tavalla. Se nähtiin paljolti yksilöiden välisenä ja ohjeena oli, että ”vedät kerran turpaan, niin se loppuu.” Kiusatuksi joutuminen oli oma vika.

Turvallisessa yhteisössä ei ole kiusaamista ja se hyväksyy erilaisuuden. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja aikuisten koventuneet asenteet näkyvät lasten maailmassa. Jos muu yhteiskunta hyväksyy nettikiusaamisen, toivoo raiskauksia ja uhkailee tappamisella, miten me kuvittelemme tukevamme turvallista ilmapiiriä kouluissa?

PORNAISTEN TERVEYSASEMAA EI SAA NÄIVETTÄÄ

Pornaisten terveysaseman kesäsulku on aiheuttanut asukkaille ongelmia ja perusteltua huolta. Pienet terveysasemat Keusoten alueella avataan elokuun alussa. Keskustelu niiden lakkauttamisesta kävi kuumana keväällä, kun Keusote esitti palveluverkkosuunnitelmassaan yhtenä vaihtoehtona terveysaseman lakkauttamista Pornaisista. Adressi terveysaseman säilyttämiseksi keräsi lyhyessä ajassa 837 nimeä. Suunnitelma vedettiin pois, mutta tulee uudelleen käsittelyyn muutaman vuoden kuluttua.

Omaa terveysasemaa ei voida pienistä kunnista korvata muilla palveluilla. Uudet palvelumuodot, kuten liikkuvat ja sähköiset palvelut, voivat tukea nykyistä terveydenhuollon tasoa, eivät heikentää sitä. Terveyspalveluiden saavutettavuus ja paikallisuus ovat elinehto Keusoten pienille kunnille. Terveysasemien lakkauttamisen sijaan on etsittävä muita ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Lakkauttamiset eivät takaa säästöjä, tasavertaista palvelujen saavutettavuutta tai laadukasta terveydenhoitoa. Peruspalveluiden pitää olla paikallisia ja lähellä ihmistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Keusotelle valtion avustusta n. 6.2 miljoonaa euroa palvelujen kehittämiseen. Avustuksesta n. 2 miljoonaa euroa myönnettiin Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeeseen ja 4.2 miljoonaa euroa Sote-rakenneuudistukseen. Tulevaisuuden tavoitteena on sote-palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta halutaan parantaa sekä varmistaa palveluiden monialaisuutta.

Miten Keusote aikoo saamallaan avustuksella kehittää pienten terveysasemien, kuten Pornaisten terveysaseman toimintaa?

Pornaisten sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö edellyttää, että Keusotelle sosiaali- ja terveysministeriöstä myönnetyllä avustuksella kehitetään myös pienten terveysasemien, kuten Pornaisten terveysaseman toimintaa, ja että jokaisessa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän jäsenkunnassa pitää olla vähintään yksi toimiva terveysasema. Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut tulee järjestää yhdenvertaisilla periaatteilla Keusoten alueella, huomioiden etäisyydet ja kulkuyhteydet. Terveysasemien toimintaa ei saa keinotekoisesti näivettää kahden vuoden tarkastelujaksolla.

Pornaisten SDP:n kunnallisjärjestö

Julkaistu Itäväylä- ja Uusimaa-lehdissä.

Uudenmaan hylätyt kylät

2.2.2019 Uusimaa Vaalikynä

Uudenmaan kunnat ovat hyvin erilaisia: Muutaman tuhannen asukkaan kunnista isoihin kasvukeskuksiin, meren rannoilta erämaihin. Pienten kuntakeskusten ympärillä on vielä pienempiä kyliä.

Uusimaa on myös maaseutua, ei pelkästään Helsinkiä, Vantaata, Espoota, Porvoota, Järvenpäätä. Maa- ja metsätalous, kalastus ja metsästys ovat osa elävää Uuttamaata. Miten pidetään huolta syrjäkylistä?

Lasten pitää saada päivähoitoa ja koulumatkojen tulee olla alle tunnin pituisina. Peruskoulun jälkeen pitää löytyä jatkokoulutusta. Terveydenhuollon pitää toimia, julkisilla pitää päästä ja kulttuuria pitää olla syrjäkylilläkin!

Jouni Kemppainen kirjoittaa Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoituksessa otsikolla ”Maaseutu on jäämässä marginaaliin vaaleissa.” Oman kunnan mahdollisuuksiin kannattaa nyt tarttua. Mitä voimme tehdä, että elämä syrjäkylillä olisi nykyistä parempaa?

Pienillä kylillä on kulttuurihistoriaa ja tarinoita. Siellä on elävää kansaperinnettä ja yhteisöllisyyttä, kykyä ja ymmärrystä elää luonnonläheisesti.

Suomessa kulttuuritoiminta keskittyy vahvasti Uudellemaalle: 56 prosenttia koko maan kulttuurisektorin henkilöstöstä sijoittui tänne (Uudenmaan liitto). Uudellamaalla toimii lukuisia teattereita suomen ja ruotsin kielellä.

Nykytekniikka tarjoaa ennakkoluulottomia ratkaisuja liikenteen kustannuksiin, koulutukseen ja etätöihin. Luontopalvelut ja luontolähtöiset tai eläinavusteiset terapiat lisäävät hyvinvointia ja elinvoimaisuutta – syrjäisyys onkin voimavara! Harvaan asutuille seuduille voidaan räätälöidä omia ratkaisuja.

Voiko traumasta toipua?

Terapeutti Harri Virtasen uutuuskirja johdattaa kohti parempaa itseymmärrystä

Tiedote. Julkaistu: 22.01.2019, 08:03
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura


Yli puolet ihmisistä kokee traumaattisen tapahtuman. Trauma vaikuttaa identiteettiin ja maailmankuvaan. Se on useiden psyykkisten ongelmien taustalla, voi estää urakehityksen ja tuhota parisuhteen. Terapeutti Harri Virtasen uutuuskirja Trauma ja rakkaus opastaa kohti trauman tunnistamista ja siitä toipumista. Kirjan julkistustilaisuus on 23.1.2019 klo 17 Tiedekulmassa.

Harri Virtasen isä oli alkoholisti ja epätoivoinen äiti uhkasi tappaa itsensä ja lapsensa, kun Harri oli alle kouluikäinen. Kipeät lapsuudenkokemukset johdattivat Virtasen lopulta terapiaan ja kouluttautumaan psykoanalyytikoksi.

”Kirjoitan tämän kirjan siksi, että mahdottomilta tuntuvista kokemuksista voi selvitä. Syvimmät haavat saadaan ihmissuhteissa ja niistä kaikkein syvimmät varhaisessa lapsuudessa, kaikkein läheisimpien ihmisten aiheuttamina. Siksi kirjoitan rakkaudesta trauman yhteydessä. Se, mikä suhteessa on rikottu, voi suhteessa myös parantua.” Harri Virtanen

”Trauma paljastaa jotakin olennaista maailmasta, mutta se tekee sen niin rajulla tavalla, että me kiellämme sen. Trauma paljastaa myytin, jonka varassa elämme: myytin jatkuvuudesta, oikeudenmukaisuudesta, terveydestä, pitkästä iästä, vanhempien hyvyydestä. Todellisuudessa elämä voidaan viedä meiltä silmänräpäyksessä. Todellisuudessa vanhempamme eivät ehkä ansaitsekaan kunnioitustamme. Trauma paljastaa totuuden.”

Trauma ja rakkaus on rohkaiseva kirja, joka opastaa kohti trauman tunnistamista ja siitä toipumista. Virtanen erittelee trauman oireita ja seurauksia runsaiden esimerkkien kautta. Traumatisoituminen on luultua yleisempää ja monen psyykkisen kärsimyksen taustalla on trauma. Kun trauman ja sen asettamat rajoitteet tunnistaa, voi ymmärtää oman vaikutusvaltansa elämäänsä.


Harri Virtanen on terapeutti, kirjailija ja käsikirjoittaja. Hän on työskennellyt aikaisemmin dramaturgian professorina ja kustantajana. Vapaa-ajallaan hän kengittää hevosia.


Harri Virtanen 
Trauma ja rakkaus – Eli kuinka selviytyä mahdottomastaISBN 978-951-858-073-0
161 sivua | kl 14
SKS 2019
S

Kuuntele trauma ja rakkaus -luento: https://soundcloud.com/terapiahuonetahdet/harri-virtanen-trauma-ja-rakkaus

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@finlit.fi, p. 050 501 9510

Tilaa arvostelukappale: arvostelukappaleet@finlit.fi Arvostelukappaleen voi saada myös pdf-muodossa.

Kuntalaisaloite: Pornaisten vesistöt virkistyskäyttöön

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Pornaisten kunta käynnistää välittömät toimenpiteet alueemme vesistöjen parantamiseksi. Isojärvi (osittain), Valkjärvi, Ruokijärvi, Kotojärvi, Niinijärvi, Vermijärvi, Kaaklampi ja Mustijoki ovat luonnon moninaisuuden, harrastus- ja virkityskäytön kannalta alueemme suuri rikkaus. Kuuden järven, Kaaklammen ja Mustijoen virkistyskäyttö on vähäistä ja vesistöt ovat kuntalaisille tuntemattomia.

Pornaisten vesistöt kärsivät levästä ja ovat uimakelvottomia suurimman osan kesästä. Jotta ne saataisiin monipuoliseen virkistyskäyttöön, on tutkittava niiden nykytilanne ja tehtävä suunnitelma niiden parantamiseksi. Samalla on kehitettävä tiedotusta parkkipaikoista, kalastus- ja retkeilymahdollisuuksista ja uimarannoista.

Mustijoen ranta-alueet ovat täysin hyödyntämättä keskustan alueella.

Kotojärvi ja sen valuma-alueeseen kuuluva Ruokijärvi ovat järvistä suurimmat. Puolentoista neliökilometrin laajuinen Kotojärvi kärsii rehevöitymisestä. Ravinnepitoisuudet, samea vesi, leväkukinnot, roskakalakannan kasvu ja arvokalakannan väheneminen ja sisäinen kuormitus ovat rehevöityneen järven ongelmia.

Toimenpiteitä vesistöjemme parantamiseksi ovat esimerkiksi vuonna 1997 tehdyn tutkimuksen uusiminen, maatalouden ja golfkentän päästöjen selvittäminen, roskakalojen tehonuottaus, kosteikon rakentaminen, vanhan kaatopaikka-alueen valumien tutkinen, pohjapadon rakentaminen Kotojärven laskuojaan ja muut selvityksessä ilmenevät toimenpiteet sekä suunnitelma vesistöjen virkistyskäytöstä.

Allekirjoita aloite täällä, laitetaan vedet kuntoon yhdessä!

Lue lisää Lausunto Kotojärven vesialueen tilasta

Aloitetta puoltavat Pornaisten nuorten kalastusseura, Laukkosken Osakaskunta, sekä Mustijoesta Elävä Lohijoki ry.

Aloitteen tekijät Niklas Boström, Osku Jari Tapio Kuusela, Harri Virtanen