Suomen diagnoosi -seminaari


14.2.2019 Kirjan talolla, Kirjatyöntekijänkatu 10 klo 18.00

Miten löytää yhteisiä ratkaisuja mahdottoman edessä? Traumat ovat muokanneet suomalaista psyykettä. Tarvitaan tekoja mielenhyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus synnyttää vihaa ja epävarmuus pelkoa. Miten voimme toimia niin, etteivät viha ja pelko ohjaa valintojamme? Miten rakentaa siltoja ja ymmärrystä? Löydämmekö tarinan, joka yhdistää?

Suomen diagnoosi -seminaarin avaa psykologian tohtori, psykoterapeutti ja Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.

Tilaisuuden juontaa Jussi Lähde ja Suomen diagnoosista keskustelevat Tuija Turusen lisäksi toimittaja Ulpu Iivari, näytelmäkirjailija, ohjaaja Pasi Lampela ja SDP:n kansanedustajaehdokaat Helena Marttila Espoosta ja Harri Virtanen Uudeltamaalta.

Kerrothan tilaisuudesta ystävillesi, joita Suomen tila kiinnostaa!

Liput seminaariin
Yhteisöille 400 euroa, sisältää Harri Virtasen uutuuskirjan Trauma ja rakkaus
Yksityishenkilöille 20 euroa

Maksetaan tilille Uusi työväenliike ry. FI07 7997 7998 2768 23 tai verkkokaupasta https://holvi.com/shop/kulttuurikylille/

Ilmoittautumiset kampanjapäällikkö jouni.k.gustafsson@gmail.com 13.2 mennessä

Tue kahden euron kampanjaa!

Kutsun sinut KAHDEN EURON KAMPANJAAN mielenterveyden, kulttuurin ja ympäristön puolesta. Olen ehdolla eduskuntaan ja kampanja tarvitsee sinua – ja rahaa.

Mielenterveys on tärkein tavoitteemme. Se syntyy yhteydestä toisiin ihmisiin ja luontoon. Mielenterveyden kulmakivet ovat yksinkertaisia: hyvä uni, hyvä ravinto, hyvä liikunta, hyvät ihmissuhteet. Jotta nämä voivat toteutua, pitää olla perustulo, toimiva terveydenhuolto, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta.

Kulttuuri luo merkityksellistä elämää. Se luo yhteyttä ja osallisuutta. Kolmen pennin ooppera oli Bertol Brechtin 90 vuotta sitten ensi-iltansa saanut musiikkinäytelmä köyhyydestä. Köyhyyttä on myös henkinen köyhyys, näköalattomuus ja toivottomuus. Solidaarisuus on kova juttu myös 2019!

KAHDEN EURON KAMPANJA Holvin verkkokaupassa tai FI07 7997 7998 2768 23

Harri Virtasen tukiyhdistys – Uusi Työväenliike ry

Narsismi, kuluttaminen ja ekoahdistus

Fantasiat loputtomasta tyydytyksestä ja mukavuudesta liittyvät narsismiin. Narsismia voidaan luonnehtia harhaksi omasta suuruudesta ja erinomaisuudesta, jossa kaikkivoivan minäkuvan takana on arvottomuus ja tyhjyys. Narsistinen yksilö yrittää täyttää ulkoisen minän mahdottomat vaatimukset ja joutuu jatkuvasti turhautumaan ja masentumaan kykenemättömyydessään. Mutta tätä turhautumisen ja tyhjyyden kokemusta narsistinen yksilö pyrkii välttämään hinnalla millä hyvänsä.

Narsistinen kuluttajaidentiteetti on kyltymätön ja itseään ruokkiva mekanismi. Siinä oikeaan yhteyden kokemukseen pyritään korvikkeilla, jotka eivät ikinä tyydytä pohjimmaista tarvetta eivätkä vapauta arvottomuuden tunteesta. Philip Cushman on liittänyt yhteen kuluttamisen ja narsismin amerikkalaisessa yhteiskunnassa.

Tänä päivänä narsismi ei ole vain yksilön narsismia vaan se voidaan nähdä kollektiivisena, maailmankuvallisena, länsimaista yhteiskuntaa liikuttavana arvona, ei pelkästään psykopatologisena ilmiönä.

Kuluttaminen on pakonomaista käyttäytymistä, riippuvuutta. Yksilö jatkaa elämäntapaansa, vaikka ymmärtää sen olevan tuhoisaa itselleen, läheisilleen ja ympäristölle. Tämän eettisen ristiriidan tunnistaminen koetaan tuskalliseksi. Se synnyttää defensiivistä käyttäytymistä, tosiasioiden kieltämistä, riippuvuutta, välinpitämättömyyttä ja masennusta.

Narsistisesti rakentuvan kuluttajaidentiteetin sijaan voidaan rakentaa ekologista identiteettiä, jossa ruumiilliset, esteettiset ja henkiset nautinnot ovat perustana uudenlaiselle tavalle olla maailmassa ja jossa ekoahdistus ymmärretään merkityksellisenä.

Melanie Joy nostaa esiin lihansyönnin, karnismin, institutionalisoituna, vallitsevana ideologiana, joka on vastoin monia keskeisiä länsimaisia arvoja. Yksilö käyttäytyy vallitsevan paradigman mukaan ja kokee tiedostamattoman ristiriidan, jota käsittelee defensiivisesti. Koska lihansyönti on dominoiva ideologia, sitä ei koeta valintana.

Ekologisten asenteiden on tutkittu länsimaissa asettuvan ainakin kahdelle akselille. Vallitseva sosiaalinen paradigma (dominant social paradigm, DSP) korostaa kasvua ja kehitystä, uskoa teknologiaan ja tieteeseen sekä liberaaliin talousajatteluun. DSP:n malliin kuuluu myös käsitys siitä, että ekologista katastrofia liioitellaan. Uusi ympäristö paradigma (new environmental paradigm, NEP) taas edustaa käsitystä ympäristökysymysten vakavuudesta ja niihin puuttumisen tärkeydestä. Ne yksilöt, joiden asenteissa korostuu DSP arvot, osoittavat vähemmän kiinnostusta ympäristökysymyksiin.

Se mikä näyttää yksilölliseltä kärsimykseltä, voi ekopsykologisesta  näkökulmasta olla kollektiivista. Yksilö kokee syyllisyyttä elinympäristöään tuhoavasta elämäntavasta. Voimattomuuden tunne syntyy siitä, että vaikutusmahdollisuudet koetaan vähäisiksi ja ongelman mittakaava valtavaksi. Miten roskienlajittelu voi vaikuttaa väistämättömältä näyttävään massiiviseen ekokatastrofiin? Syntyy välinpitämätön asenne omaa elämää, läheisiä ja maapallon selviytymistä kohtaan. Yksilö voi myös suhtautua defensiivisesti ja kieltää elämäntapansa eettisen ristiriidan. Ekopsykologit ovat verranneet tätä toimintamallia posttraumaattiseen stressireaktioon tai amnesiaan – kieltämällä kestämättömän tilanteen ihmiset ajautuvat yhä syvemmälle itsepetokseen.

Kirjailija Iida Rauma kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa ekologisesta ahdistuksesta, joka valvottaa öisin. ”Yritän etsiä paniikin ja asioiden kieltämisen välimaastosta jotain kompromissitapaa elää. Että olisi rehellinen sille tosiasialle, että jotain tosi uhkaavaa ja tuhoisaa on tapahtumassa, mutta pystyisi silti elämään mielekkäästi.”

Asiakkaitteni kokemukset johdattivat minut tutkimaan ekopsykologiaa. Niin suuri osa asiakkaista esitti kysymyksiä eettisestä elämäntavasta tai ravinnosta, ja koki ekologista ahdistusta, että se pakotti minut arvioimaan työtapojani ja antamaan tilaa ekologisille kysymyksille, myös niiden parantavalle näkökulmalle. Entä jos ekologinen ahdistus onkin perimmäinen oire eikä jonkin muun psykopatologian ilmentymää? Jos asiakkaitten kokemusta kuuntelisi tässäkin tosissaan?

Teksti on osa artikkelista, joka ilmestyi Psykoterapia-lehdessä 1/2016

Harrin synttärikeräys: lahjoita tytöille, jos haluat muutosta!

Täytän reilun kuukauden kuluttua 55 vuotta. Avasin synttärikeräyksen facebookissa Suomen UN Women ry:lle. Tyttöjä ja naisia tukemalla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja ilmastonmuutoksen tehokkaasti, tasa-arvon kehittymiseen ja väkivallattoman maailman luomiseen. Lahjoita tytöille, jos haluat muutosta! Tavoite saa myös ylittyä niin että paukkuu! Muutamankin euron lahjoitus on merkittävä.

Tyttöjen ja naisten tukemisella on tutkitusti laaja-alainen vaikutus ympäristöön, ilmastonmuutoksen, tasa-arvoon, rauhaan ja väkivallattoman maailman luomiseen. Voit lahjoittaa pienen tai suuren summan. Kiitos tuestasi. Kenenkään ei tarvitse pelätä!

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on maailman johtava naisten ja tyttöjen puolestapuhuja. UN Womenin tavoitteena on saavuttaa maailma, jossa miehillä ja naisilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet.

UN Women saa aikaan pysyviä, kestävällä pohjalla olevia muutoksia naisten ja tyttöjen elämässä. Naisten voimaannuttaminen on tehokkain tapa edistää perheiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien hyvinvointia. Antamalla naisille mahdollisuuden hankkia omia tuloja, osallistua päätöksentekoon ja elää ilman väkivaltaa voimme vähentää köyhyyttä ja nälkää, ehkäistä konflikteja ja saada kehitysmaiden taloudet kasvuun.

Tässä linkki synttärikeräykseeni.

Politiikka terapiassa

Miten politiikan pitää muuttua, että se ottaisi paremmin huomioon syrjäytyneet ihmiset, marginalisoidut ryhmät ja nuoret ylipäätään?

Miten terapian pitää muuttua, jotta se ottaisi huomioon politiikan? Terapeutit eivät yleensä ole kiinnostuneita toimimaan poliittisesti. Poliitikot pitävät psykologisia pohdintoja ajanhukkana.

Arvioidaan, että noin viidennes ihmisistä kohtaa jonkin mielenterveysongelman elämänsä aikana. Kaikkia koskettavat kriisit ja traumat. Erilaiset terapiat ovat tehokkaita ja kustannustehokkaita hoitoja. Luontolähtöiset terapiat tekevät tuloaan. Mielenterveys tarvitsee puolestapuhujia myös politiikassa.

Terapeutit eivät ole onnistuneet kertomaan yleistajuisesti, mitä terapia on ja miten se vaikuttaa. Eivätkä he ole onnistuneet rakentamaan yhtenäistä sateenvarjo-organisaatiota typerien koulukuntaerojen vuoksi. Luja uskomus siihen, ettei terapia todella toimi, on ylläpitänyt terapian epäsuosiota ja kasvattanut lääkkeellisten hoitojen suosiota.

Psykiatri ei ole terapeutti, ellei hänellä ole siihen erityistä koulutusta. Psykologi ei ole terapeutti ilman terapiakoulutusta. Painopiste keskustelussa on ollut terapeuttien taustakoulutuksessa ja se on vesittänyt kuvaa terapeutin erityisestä ammattitaidosta. Tässä kissa voisi nostaa häntäänsä.

Terapia voi olla hyödyllinen ja luova sosiaalisen kritiikin väline, ellei se sulkeudu omaan psykokuplaansa. Terapeuttien erityisosaaminen voi auttaa politiikka muuttumaan.

Ihmiset ovat paljon poliittisempia kuin he ajattelevat olevansa. Ihmisillä on voimakkaampia yhteiskunnallisia näkemyksiä kuin he uskovatkaan. Ihmiset eivät elä vain omaa yksilöllistä elämäänsä vaan myös yhteisönsä, oman aikansa elämää.

Psykologian professori ja terapeutti Andrew Samuels pitää poliittisia klinikoita ympäri maailman ja on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja (Politics on the couch, Political Psyche). Juuri kukaan ei ole hänen mukaansa kertonut poliittista muistoaan terapiassa.

Politiikka on terapian sokea piste.

Terapia-aiheinen blogini  löytyy tuolta!

Dagens arbetarrörelse är en fredsrörelse och en ekologisk rörelse

Jag gick med i lokalpolitiken för ett år sedan. Jag ville verka lokalt, vara närvarande i det förändrade samhälleliga klimatet. Detta har nu lett till min kandidatur i landskaps- och riksdagsvalen.
All vår verksamhet är värdegrundad. Vad är ett gott liv? Vad är ett meningsfullt och värdefullt liv i varje livsskede? Miljöskydd, hållbar utveckling, flyktinghjälp, jämlikhet och sysselsättning behöver arbetas för på alla nivåer, lokalt och globalt.
Jag har ägnat mitt arbetsliv åt kultur och media, och de senaste åren har jag varit verksam inom mentalhälsoarbete. Jag tror att upplevelsen av meningsfullhet hjälper oss att skapa välbefinnande för oss själva och vår omgivning.
Arbetarrörelsen var från början en fredsrörelse. Den har drivit frågor om rättvisa och jämlikhet. Den har förbättrat vanliga människors levnadsomständigheter och skapat välfärdsstaten.
Vad stärker idag alla människors välbefinnande och möjlighet att klara sig?
Fredsrörelsen behövs. Den ekologiska rörelsen behövs. Arbetarrörelsen motstår den växande ojämlikheten och försvarar hållbar utveckling. Den stöder kulturen, kreativiteten och bildningen, och framförallt erbjuder den en upplevelse av meningsfullhet och delaktighet.
Låt oss lyfta dagens arbetarrörelse tillsammans!

Tämän ajan työväenliike on rauhanliike ja ekologinen liike

Läksin vuosi sitten mukaan paikallispolitiikkaan. Halusin vaikuttaa paikallisesti, olla läsnä muuttuneessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Se on nyt johtanut ehdokkuuteen maakunta- ja eduskuntavaaleissa.
Toimintaamme ohjaavat arvot. Mitä on hyvä elämä? Mitä on merkityksellinen ja arvokas elämä kaikissa ikävaiheissa? Ilmastonmuutos, kestävä kehitys, pakolaisuus, eriarvoistuminen ja työttömyys tulevat vastaan kaikilla tasoilla, paikallisesti ja globaalisti.
Olen tehnyt elämäntyöni kulttuurin ja median parissa, ja viimeiset vuodet mielenterveystyössä. Uskon, että kokemus merkityksellisyydestä auttaa meitä rakentamaan omaa ja ympäristömme hyvinvointia.
Työväenliike on ollut alun perin rauhanliike. Se on ajanut oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Se on parantanut tavallisten ihmisten elinoloja ja luonut hyvinvointivaltion. Mitkä tekijät lisäävät nyt kaikkien ihmisten hyvinvointia ja selviämistä?
Rauhanliikettä tarvitaan. Ekologista liikettä tarvitaan. Työväenliike vastustaa eriarvoistumista ja puolustaa kestävää kehitystä. Se tukee kulttuuria, luovuutta ja sivistystä, ja ennen kaikkea, se antaa kokemuksen merkityksellisyydestä ja osallisuudesta.
Nostetaan tämän ajan työväenliikkeen lippu liehumaan!

Terve, uusmaalainen demari!

Olen Harri Virtanen, 54, ja ehdolla kansanedustajaehdokkaaksi numerolla 36. Juureni ovat työväenliikkeessä. Olen kotoisin tehdaspaikkakunnalta Kymenlaaksosta, Inkeroisista. Kymmenen vuotta olen asunut pienellä hevostilalla Pornaisissa, Suomen Hollywoodissa.
Jag ställer upp i nomineringen för SDP:s riksdagsvalskandidater i Nyland. Jag är bosatt i Borgnäs och lever i en tvåspråkig familj.
Vuosi sitten lähdin mukaan paikallispolitiikkaan, koska yhteiskunnallinen ilmapiiri kärjistyi muutamassa vuodessa. Asenteet kovenivat heikompia, syrjäytyneitä ja vähemmistöjä kohtaan. Vaikeneminen olisi ollut sen hyväksymistä.
Miten politiikan pitäisi muuttua, että näiden ihmisten tilanne otettaisiin paremmin huomioon? Miten politiikan pitää muuttua, että nuoret pääsevät mukaan? SDP on laiminlyönyt uuden sukupolven näkemykset maailmasta ja muuttuneet olosuhteet työelämässä ja koulutuksessa.
Kukaan SDP:ssä ei ole pystynyt uskottavasti ottamaan kantaa ympäristöasioihin. Se on jättänyt tyhjiön ja syönyt kannatusta. Jacob Söderman sanoo 80-vuotishaastattelussaan, että ilman tätä virhettä kannatuksemme olisi 35 prosenttia.
Uskon, että uusi työväenliike on ekologinen liike ja rauhanliike.
Olen teatteritaiteen maisteri ja toiminut käsikirjoittajana ja ohjaajana. Minulla on myös kuusivuotinen vaativan erityistason psykoterapiakoulutus ja vuodesta 2011 olen toiminut terapeuttina. Tällä hetkellä kirjoitan kirjaa traumasta. Urani olen tehnyt median ja kulttuurin johtotehtävissä. Minulla on viisi lasta.
Kampanjasivuni facebooksissa ja twitterissä.
Toivon, että saan tukesi ja päästään yhdessä rakentamaan uutta työväenliikettä!
Luottamustehtävät: Varavaltuutettu Pornaisissa Sote-lautakunnan jäsen Kuntayhtymän sote-valtuuston jäsen Sivistyslautakunnan varajäsen Kirkkovaltuuston varajäsen
Jäsenyydet: EAP European Associaton of Psychotherapy IAAP International Association of Analytical Psychology Green Care Finland Suomen näytelmäkirjailijaliitto Suomen Kengityssepät ry Suomen Filmiaura Suomen Televisioakatemia SMY Suomen metsästysyhdistys

Harri Virtanen Pornaisista ehdolla kansanedustajaehdokkaaksi

Halkian Työväenyhdistys on päättänyt esittää Harri Virtasta, s.1963, ehdolle eduskunta- ja maakuntavaaleihin. Myös Laukkosken Työväenyhdistys tukee Virtasta.
– Uudenmaan pienimmätkin kunnat pitää saada mukaan päätöksentekoon. Virtasella on vahvat juuret työväenliikkeessä ja kykyä uudistaa sitä. Hänellä on laajat verkostot ja uskomme, että Uudeltamaalta löytyy riittävästi kannatusta maaliin asti!
– On jälleen aika saada kansanedustaja Pornaisista, sanoo myös Risto Kuisma, jonka saappaita sovitetaan nyt Harri Virtaselle. Kuisma toimi kansanedustajana Uudeltamaalta vuosina 1995-2007, 2010-2011 ja pyrkii jälleen kansanedustajaksi Kymistä, jonne muutti 2015.
Harri Virtanen on sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kuntayhtymän sote-valtuuston jäsen ja sivistyslautakunnan varajäsen sekä varavaltuutettu. Hän on toiminut johtotehtävissä kulttuuri- ja media-alalla. Hän on toiminut dramaturgian professorina, YLE TV1 fiktiotilaajana ja WSOY:n kustantajana. Hän on pidetty terapeutti.
– Ihmisen pitää elää merkityksellistä elämää. Haluan olla mukana luomassa sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset voivat elää mielekkäästi kaikissa ikävaiheissa. Uskon, että nyt on uuden työväenliikkeen aika, sanoo Harri Virtanen.
Uudenmaan piirin sähköinen jäsenvaali pidetään 19.3.- 15.4. Jäsenvaalin tulos ratkaisee, ketkä lopulta pääsevät ehdokkaaksi Uudenmaan sosialidemokraattien ehdokaslistalle.
Lisätietoja:
Harri Virtanen
harrivirtanensd@gmail.com
Päivi Liu/Halkian ty