Selkeä ei terveysasemien lakkauttamiselle

Sote-uudistuksen päämäärä on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille asuinpaikasta ja lompakon paksuudesta riippumatta. Yksi tärkeimmistä keinoista saavuttaa tämä päämäärä on yhdistäminen: hyvinvointialueiden valtuustot johtavat sote-palveluiden eri osa-alueita.

Lyhytnäköiset leikkaukset eivät vie tulevaisuuden hyvinvointiin. Pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäiseviin toimiin ja matalankynnyksen palveluihin satsaaminen tuovat säästöjä. Myös väestötasolla suurten epäkohtien tunnistaminen, kuten mielenterveyden ongelmiin puuttuminen mielenterveyspalveluja ja psykiatrista hoitoa kehittämällä, hillitsevät kustannusten nousua.

Hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoitus on alimitoitettu. Alueet tekevät alijäämäisiä budjetteja kaikkialla. Niiden rahoitus lasketaan 2021 ja 2022 kuntien ja kuntayhtymien toteumista ja budjeteista tietyillä kertoimilla. Valtion lisärahoitusta on luvassa alueille ensi vuonna 1,3 miljardia. Todellinen kustannustaso selvinnee vuonna 2024.

Paikallisten terveysasemien lakkauttaminen ei ole järkevää eikä kestävää. Se olisi hätiköityä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen tulee keskittyä perusasioihin. Lääkäriin pitää päästä helposti ja ajoissa ja apua on saatava hätätilanteessa. Paikallisuus on avainasemassa myös sosiaalipalveluissa. Lähipalveluiden alasajo ei ole asukkaiden edun mukaista.

Harri Virtanen, sd

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Pornainen

Kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Julkaistu Keski-Uusimaassa 16.11.2022

Kun luovuus lähti kunnista

Kunnanjohtajilta odotetaan tutkimuksen mukaan kaikenlaisia valmiuksia, mutta ei luovuutta eikä vaikuttamisen halua (Polemiikki 3/22). Ovatko kunnat ne viimeiset konservatismin saarekkeet, joissa uskotaan autoritääriseen johtamiseen? Innovaatioita ja kontrollia ei voi saada samaan aikaan. Ne kumoavat toisensa.

Luovuus on kykyä tulla toimeen epävarmoissa olosuhteissa. Se on jokapäiväistä ongelmanratkaisua. Se on innovatiivisuutta ja innostusta. Se on rohkeutta tunnistaa ja toteuttaa jotakin uutta. Luovuus on kykyä elävään vuorovaikutukseen ja viestintään. Luovuus tukee demokratiaa, ja luovissa yhteisöissä ihmiset voivat paremmin.

Luovuutta ostetaan kuitenkin organisaatioiden ulkopuolelta. Halutaan hyvinvointipäiviä ja työyhteisöjen kehittämistä. Luovuuden on vaikea elää organisaatioissa. Se on kuritonta.  Se on pelottavaa, koska se on uudistavaa. Se on oikeasti sitä itse- ja yhteisöohjautuvuutta, jonka perään haikaillaan. Luovuus saa vierailla kuntaorganisaatioissa muutamana päivänä vuodessa, kunhan se ei muuta sinne pysyvästi

No, luovia kunnanjohtajia emme siis halua.  Good bye, kuntien elinvoima, näillä eväillä.

Ihminen on pohjimmiltaan luova, leikkivä, yhteyteen pyrkivä eläin. Luova ihminen on utelias ja joustava, läsnä tässä ja nyt. Luova johtaminen on kuuntelevaa.

Suuri viestintätoimisto palkkasi neljä uutta luovaa johtajaa vastaamaan monimutkaisiin ja nopeisiin toimintaympäristöjen muutoksiin. Kunnat taas kopioivat konsulttien – niiden luovien tyyppien – avulla toistensa strategioita. Hyvä paikka elää ja yrittää ei nyt vain riitä, kun olemme tietoisia elämää mullistavista haasteista. Silti luovuus halutaan pitää käsivarren mitan päässä.

Kaikki ei kuitenkaan ole johtajasta kiinni, vaikka paljon onkin. Me voimme olla luovia kuntalaisina. Sille on luotava tilaa. Kuntien tehtävä on luoda hyvinvointia. Kunnissa päätetään monista paikallisista toimista, joilla on suora vaikutus ihmisten elämään. Elämä on paikallista.

Samaisen tutkimuksen mukaan kunnanjohtajan ei myöskään tarvitse olla älykäs. Mutta tutkimus taitaakin kertoa enemmän kyselyyn vastanneista kuin kunnanjohtajista.

Kolumni Keski-Uusimaa, 3.10.2023

Kunnat ovat laiskoja ympäristöasioissa

Olen seurannut muutaman vuoden ajan tilannetta, jossa perhe on rakentanut talonsa maaseudun rauhaan, Pornaisten vanhaan kulttuurimaisemaan.

Heidän naapurustossaan rikotaan kuitenkin ympäristö- ja kaavamääräyksiä. Toiminta aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Ongelma on ollut tiedossa vuodesta 2017. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat olleet hampaattomia. Kysymyksessä ei ole naapuririita vaan kaavan vastainen toiminta. Ja nyt kun valitusprosessi on kesken hallinto-oikeudessa, kukaan ei tee mitään. Piina jatkuu. Perhe on epätoivoinen eikä tilannetta saada korjattua.

Valitettavasti tapaus ei ole ainoa laatuaan. Myös kuntien pitää herätä aktiivisiksi toimijoiksi ympäristöasioissa.

On kestämätöntä, ettei Pornaisten kunnan ulkoistama, neljän kunnan yhteinen rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu pysty toimenpiteisiin. Kun kohtuuton haitta on todettu, toiminta pitäisi välittömästi keskeyttää ja asumisrauha palauttaa, vaikka oikeusjuttu olisikin kesken.

Monet kunnat lupaavat asukkailleen rauhallisen ja terveellisen elinympäristön ja markkinoivat luontoystävällisyyttään. Kaavoitus on lupaus tonttien ostajille ja asukkaille asumisympäristön tilasta. Pystytäänkö tämä lupaus pitämään?

https://www.itavayla.fi/mielipide/kunnat-ovat-laiskoja-ymparistoasioissa-6.2.62327.92538d32c0 12.8.2022

Aurinkopaneelit kunnan kiinteistöihin!

Energiaremontit tuovat huomattavia säästöjä. Sähkön hinnannousu tekee aurinkosähköstä edullista. Aurinkopaneelit investointeina ovat tuottavia. Energiaomavaraisuus lisää turvallisuutta nykyisessä maailmantilanteessa. Paneelit ovat tehokkaita ja edullisia. Niiden hankinta voitaisiin toteuttaa yhteishankintana samanaikaisesti useaan kohteiseen, ehkäpä tarjota kuntalaisillekin mahdollisuutta tulla mukaan.

Kestävässä muutoksessa olennaista on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Päästöttömään energiatuotantoon, liikenteeseen ja lämmitykseen siirtyminen sekä kulutuksen vähentäminen ovat keskeisiä keinoja kohti hiilineutraaliutta. Lämmityksen päästöt on saatava laskuun sekä kuntien toiminnassa ja yksityisessä asumisessa. Omavaraisuutta on lisättävä.

Nämä päämäärät ovat yhteneväiset ympäristöviisaan Uudenmaan liiton tavoitteiden kanssa.

Kunnat ovatkin tehneet merkittäviä toimia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pornainenkin voi avautua kestävyyttä edistäville kokeiluille ja yritystoiminnalle, tukea ilmastomyönteistä arvomaailmaa, esimerkiksi koululaisten aktivoimisessa tutkimaan koulunsa energiankulutusta ja -tuottoa sekä suosia uudisrakentamisessa uusiutuvia energialähteitä.

Aloitetaan Pornaisissa kouluista ja kunnan omista kiinteistöistä!

SDP:n ja Vihreiden valtuustoryhmän aloite 30.5.2022

Lapset eromyrskyissä

Noin 40 000 lasta kokee vanhempiensa eron vuosittain. Näistä noin 10 prosenttia kärjistyy huoltajuuskiistoihin, väkivaltaan tai kiusaamiseen – tämä koskettaa noin 4000 lasta. 4-5 prosenttia eroista käsitellään oikeudessa.

Vaativiin erotilanteisiin ei ole tarpeeksi apua saatavilla. Tunnistamattomaksi jäävät riskit ja epävoivoinen tilanne saattavat pahimmillaan johtaa perhesurmaan. Erotilanteisiin liittyvä väkivalta tai sen uhka pitää aina ottaa tosissaan. Riidat kuuluvat eroon, niissä on kaksi tasavertaista osapuolta – väkivallassa on tekijä ja kokija.

Ensi- ja turvakotien liitto julkaisi joulukuun alussa Vaativan erotyön käsikirjan, joka käsittelee ero-, huolto- ja tapaamisriitoja ja niiden parissa työskentelyä. Vaativiin eroihin liittyy aina lapsen kasvua, kehitystä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä.

Lapsuuden kokemuksilla on vaikutusta sekä aikuisena luotuihin suhteisiin että erilaisiin mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen, käytöshäiriöihin ja traumaattisiin jälkitiloihin. Lapset eivät pelkästään samaistu vanhempiinsa, vaan he samaistuvat myös vanhempiensa väliseen suhteeseen.

Vaativa ero -kirjassa puhutaan täydellisestä myrskystä. Siinä useampi vahva voima vaikuttaa toisiinsa samanaikaisesti ja kokonaisuus on voimaltaan enemmän kuin osiensa summa. Eromyrskyjen riepoteltavaksi jää tuhansia lapsia.

Myrskyssä voidaan tunnistaa ainakin kolme vahvaa voimaa. Ensimmäinen on vanhempien persoonallisuuden ongelmat: mustavalkoinen ajattelu, kärjistäminen, luottamuksen puute, kommunikaatiovaikeudet, väkivaltaisuus, mielenterveyden häiriöt tai riippuvuudet. Toisena myrskyä voimistavat päällekkäiset ja pitkäaikaiset oikeusprosessit. Kolmantena tekijänä on pitkäkestoinen riitely, siihen liittyvät negatiiviset tunteet ja stressi, jotka lisäävät myrskyn rajuutta.

Lasten turvallisuus ja lasten etu on asetettava ensisijalle auttamistyössä ja heikkoihinkin signaaleihin reagoitava tosissaan. Lasten suojeluun ja ennaltaehkäisevään toimintaan on suunnattava riittävästi resursseja. Hyvinvointialueellamme tarvitaan moniammatillinen työryhmä vaativien erotilanteiden riskien arviointiin ja osaamisen yhdistämiseen, jotta perheet saavat tarvitsemaansa apua.

Julkaistu Keski-Uusimaa lehdessä 9.12.2021

Ohkolan metakasta Mäntsälän kapinaan ja Capitolille

Lakitieteen kandidaatti ja filosofian tohtori, kansanedustaja Mikko Erich kutsuttiin Mäntsälään, Ohkolan työväentalolle, pitämään puhetta. Elettiin helmikuuta 1931. Valkoisen Suomen silmissä Erich oli petturi ja takinkääntäjä. Vierailua yritettiin estää vetomalla presidenttiinkin, mutta kun se ei onnistunut, päätettiin toimia itse. Levottomuuksia osattiin odottaa, ja poliisi lähetti paikalle parikymmentä miestä. Lapuan liikkeen miehiä kokoontui Mäntsälään viitisensataa. Aseistautuneet miehet piirittivät työväentalon. Ammuttiin 700 laukausta. Ohkolan metakassa ei tullut uhreja. Erich päästettiin autoon ja ihmiset ulos työväentalosta.

Lapualaiset lähtivät Suojeluskuntatalolle. Tunnelma oli korkealla. Seuraavaksi päiväksi paikalle odotettiin 20 000 miestä. Tarkoitus oli marssia Helsinkiin ja kaataa marxilaista sosialidemokratiaa suosiva hallitus ja suorittaa sisällissodan tehtävä loppuun. Miehiä valvottiin sotilaallisen tiukasti, mutta johto ryyppäsi. Viinanhöyryinen johtaminen tylsistytti kapinan terän.

Maatiloja meni viikoittain konkurssiin ja maanviljelijöiden taloudellinen asema oli vaikea. Euroopassa alkoi fasismin nousu, jonka aallot löivät meillekin. Radikalismi oli oikeistoradikalismia, kapinallisia olivat kansallismieliset. He näkivät valtion olevan rappiotilassa. Lapualaiset kertoivat olevansa järjestyksen puolella, mutta jos valtio ei toimisi, he olisivat valmiita nousemaan vastarintaan.

Vuonna 2020 vaalit hävinnyt presidentti Donald Trump kutsui kannattajiaan Capitolille. Kuvat valtauksesta näyttävät organisoitua toimintaa. Capitolin valtauksen taustavoimina olivat Proud Boys ja Boogaloo-liike. Boogaloon päämäärä on sisällissota, mutta se ei toimi minkään yhden aatteen alla, vaan aiheuttaa hämmennystä ilmestyessään erilaisiin mielenosoituksiin tai satiirisilla postauksillaan. Siinä on mukana niin valkoisia nationalisteja kuin vasemmistolaisia anarkisteja.

Koskettavinta kuitenkin oli perheenäidin haastattelu, jossa hän sanoi, ettei koskaan ole tuntenut olevansa niin elossa ja elämänsä täynnä merkitystä kuin nyt, kun presidentti kutsui heitä Capitolille. Tässä metakassa tuli kuolonuhrejakin.

Pehr Erik Svinhufvud piti radiossa puheen, joka laannutti Mäntsälän kapinan. Miehet hajaantuivat. Koko 1930-luku oli poliittisesti levotonta ja erilaiset kaappaushuhut liikkuivat. Mäntsälän kapinan ainoa uhri oli Minna Graucher, entinen prostituoitu ja salongin pitäjä. Hänen salongissaan viihtyi niin Mika Waltari kuin Vihtori Kosolakin. Runolinnan veljekset Arne ja Olavi murhasivat Graucherin. Olavi istui murhasta, jonka teloitustyylinen tekotapa olisi sopinut paremmin kuumaverisemmän Arnen tyyliin.

Mäntsälän kapinasta tulee kuluneeksi 90 vuotta ensi helmikuussa. Demokratia ja rauhanomainen asioista sopiminen eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä 12.11.2021

Lisää seksiä!

Sisältää olennaisia juonipaljastuksia No time to die -elokuvasta!

Olen nähnyt kaikki James Bondit. Kahteen kertaan. Vähintään. Isälläni oli ne VHS-kaseteilla. Vanhimmat poikani oppivat puhumaan englantia katsomalla Bondia mummolassa. Mr. Bond on vaikuttanut perheeseeni 50-luvulta lähtien kolmessa sukupolvessa. Ensimmäinen kirja, Casino Royale, julkaistiin vuonna 1953, elokuva Dr. No sai ensi-iltansa vuonna 1962, vuotta ennen syntymääni.

Uusimmassa Bondissa, No time to die, Bond valitsee kuoleman, koska pahis raapaisee hänen poskeensa geneettistä myrkkyä, joka tappaisi hänen rakastettunsa ja lapsensa, jos hän vain koskettaakin heitä. Hänet on tuomittu eroon perheestään – tai kuolemaan.

Auts. Bondin edustama maskuliinisuus tuhoaa läheiset ihmiset. Mannerlaatat liikkuvat.

Seksi vähenee kaikissa länsimaissa. Syitä etsitään digitaalisista laitteista, alkoholin käytön vähenemisestä, hormoneista, epävarmuudesta, sukupuolien moninaisuudesta. Uusimman kouluterveystutkimuksen mukaan joka kahdeksas teini kokee itsensä muuksi kuin heteroseksuaaliksi. Samaan aikaan tytöt ja naiset kokevat yhä enemmän häirintää. Suomessa tuorein tutkimus on Finsex vuodelta 2015. Yhdyntäseksin merkitys vähenee, mutta itsetyydytystä on enemmän kaikissa ikäryhmissä.

Tutkimuksia voi tulkita niin, että yhdyntäkeskeinen parissuhdeheteroseksi on vähentynyt. Halujen eriparisuus parisuhteissa on yleistä. Se aiheuttaa konflikteja ja eroja. Enemmän seksiä haluava osapuoli voi olla mies tai nainen.

Paras halujen sytyttäjä on kohtaava, avoin keskustelu, jossa syntyy kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Sitä ei Mr. Bond meille opettanut. Toisesta ihmisestä tulee oman kuplan häiriötekijä tai tarpeen tyydyttäjä.

No mikä on, ettei seksi maistu? Pitäisikö sen maistua? Seksiä ei voi enää mitata yhdyntäkertoina, kaatoina tai valloituksina, kuten James Bondin aikoina.

Päästä pukille tai saada pillua oli parasta elämässä. Nussiminen oli elämäntarkoitus ja köyhän hupia. Siihen tähtäsivät opinnot, palkkatyöt, taide – mikä se nyt itse kullakin oli, millä yritti vaikutuksen tehdä. Naiset tietysti päättivät, ja siksi he olivat kuningattaria. Tällaistako meidän maskuliinisuutemme oli, ennen kuin se kuoli James Bondin mukana?

Draaman väistämätön loppu on, että Mr. Bond jää yksin, myrkytetyksi, oman puolen ohjusten räjäyttämäksi – itse luomansa systeemin ja maskuliinisuuden tuhoamaksi.

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä 5.11.2021

Keskusteluja Keusoten kanssa

Kuka voi varata rokotusajan nyt?

Ehkä tässä haluan nostaa Pornaisten rokotuskattavuuden tason tarkasteltavaksi ihan tiiviisti. Rokotuskattavuuden tasossa on päästy valtakunnallisestikin katsoen hyvää tasoon. Pornaisten rokotuskattavuus on saavuttanut, tai on ollut koko ajan, mutta näkyy nyt täällä tilastoissakin, vastaavasti kuin muut kuntayhtymän alueen rokotuskattavuuden tasot.

Se puhelinpalvelu ei oikein toimi?

Monilla eri elementeillä keusote valmistautuu, tai tekee muutoksia, palvelujen toteuttamistapoihin, ja tässä näyttäisi siltä, että palvelu, joka on otettu omaksi toiminnaksi, niin on tuonut säästöjä tässä kohdassa ostopalveluista, ja siinä mielessä sitten ostopalveluvähenemä näkyy sitten pienentyneinä ostoina. Tässä ollaan neuvoteltu useammankin yhteistyötahon kanssa mahdollisuuksista saada lisähenkilökuntaa palveluihin, ja ajatuksena on, että silloin vapautuu omaa henkilökuntaa toteuttamaan tätä päätehtäväänsä vastaanottotoiminnassa siinä ihan asiakasrajapinnassa, jonka ylivuoto pyritään ohjaamaan yhteistyöpilotissa yhteistyökumppanille.

Onko ihmisten pahoinvointi lisääntynyt?

Erityisesti voidaan sanoa, että hyvinvointikertomukseen vaikuttaa nää koronaepidemian vaikutukset sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön että hyvinvointi- ja terveys eroihin. Alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoitumisen päivittäminen pyritään saamaan vastaamaan alueellisen hyvinvointityön haasteisiin. Lisäksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö on vahvistamisen alla. Tiivistäen voi sanoa, että hyvinvoinnintilan muutokset viime vuoden aikana verrattuna meidän hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden alueelliseen tavoitekohtaiseen lähtotasoon, on sopeuttamisohjelmassa. Hyvinvointisuunnitelman ohessa on raportoitu osallisuusohjelman toteutuminen, joka toki sitten auttaa sitä meidän laajan hyvinvointikertomuksen tekoa, mutta lähtötasoindikattoreista pyl-indeksi valmistuu vasta kesällä 2021.

Joo. Pääsenkö mä tarvittaessa lääkäriin?

Osaava ja riittävä henkilöstö on meidän painopiste- ja kehittämisalue, jossa ammattilaiset tekevät yhteistyötä lähellä asiakasrajapintaa ikään kuin siinä tulevaisuuteen katsovassa ja kehittävässä hengessä. Se, että henkilöstöä meillä riittää, niin on tosi tärkeä asia. Tietopaketeittain, jos tiivistetysti sanon, yhteenveto miltä tää kokonaisuus näyttää, niin siellä pomppaa esille esimerkiksi tuo hallinto. Painopisteessä, siitä näkökulmasta, miten tää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö näkyy kuntalaisen koko elinkaaressa kunnan systemaattisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Alueellisia eroja toki on.

Okei. Millaiset koronarajoitukset on nyt voimassa, ketkä saa nyt kokoontua?

Jos muutamalla sanalla tiivistän, niin Etelä-Suomen aluehallintoviraston 9.4.2021 tekemä tartuntatautilain 58 g mukainen päätös julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä olevien, ns. korkean tautiriskin tilojen, sulkemisesta on ollut voimassa 28.4.2021 asti. Päätöstä ei jatkettu. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 7.5.2021 tehnyt samansisältöisen jatkopäätöksen aikavälille 17.-31.5.2021. Ja maskisuosituksia tietysti noudatetaan!

Vaalikynä on julkaistu Uusimaa-lehdessä 24.5.2021

Harri Virtasen vappupuhe Halkian työväentalolla 1.5.2021

Tämä on kolmas vappupuheeni Halkian työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Ajattelin, että juuri tänä vuonna voisin puhua suoraan, yrittämättä muuttaa sanomaani kaikille sopivaksi. Pohjustukseksi luin kaksi vuotta sitten pitämäni puheen. Enpä minä siinäkään ollut itseäni sensuroinut tai muuttanut ajatteluani salonkikelpoisemmiksi.

Siinä puheessa kerroin kotiseudustani 1970-luvulla saastuneen Kymijoen varrella. Nykyisen kotiseutuni läpi virtaa Mustijoki. Kymijoki on vuosikymmenten aikana kunnostettu virkistys- ja kalastuskäyttöön, Mustijoen tila taas on häpeäksi meille.

Puheessani esitin konkreettisen ehdotuksen: ehdotin luonto- ja ympäristötoimikunnan perustamista Pornaisiin. Sellainen perustettiinkin asukas- ja kyläyhteisö POKSin alaisuuteen. Se on poliittisesti sitoutumaton lähiluonnosta kiinnostuneiden asukkaiden foorumi.

Vappu, kuten muutkin juhlapyhät, olivat lapsuudessani hankalaa aikaa. Siinä ei kummoinen ennustaja tarvinnut olla, että vapun tapahtumat tiesi etukäteen. Isä joi vapunaatosta lähtien seuraavaan työpäivään asti ja riitely jatkui vapun yli. Minun syntymäpäiväni 2.5. jäi usein juhlinnan jalkoihin. Tuli torjuttu ja unohdettu olo.

Niinpä ajatukseni tänään on niiden puolella, joille vappu merkitsee jonkun läheisen kaatokänniä. Vanhempien runsas päihteiden käyttö näkyy lastensuojelussa. Se on huostaanottojen tavallisimpia syitä: 30 – 50 prosenttia johtuu päihdeongelmista, alle 12-vuotiaitten kohdalla osuus on vielä suurempi. Alkoholin käytön välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle on viimeksi tutkittu yhdeksän vuotta sitten. Silloin arvio oli yli 2 miljardia euroa. Puhumattakaan koko elämänkaaren mittaisesta inhimillisestä kärsimyksestä. Mielenterveysongelmien hinta on vielä suurempi, 11 miljardia euroa.

Edes nämä rahasummat eivät saa meitä hereille.

Olen neljä vuotta vaikuttanut puoluepoliittisesti. Puolet tästä ajasta on ollut pandemian varjostamaa. Aikaisemmin pyrin ymmärtämään elämää taiteen kautta enkä sitä tietenkään ole kokonaan jättänyt. Terapiatyössä taas saan olla kanssakulkijana ihmisille monenlaisissa muutoksissa. Vaikuttaminen, osallisuus ja osallistuminen ovat osa ihmisen hyvinvointia, tapa olla elämässä kiinni, masennuksen vastalääkettä.

Pornaisissa on ollut turvallista elää korona-aikana. Metsään on päässyt kotiovelta ja tartuntariski on ollut vähäinen. Olemme olleet koronaparatiisissa, hyvien etäyhteyksien päässä. Rokotusten yleistyessä toivon kipinä kasvaa, poikkeusoloista ollaan luopumassa ja kesä tekee tuloaan. Pandemiaeristys on vaikuttanut eniten lapsiin ja nuoriin. Tästä tulee ilman muuta sukupolvikokemus. Millainen, se on meistä kiinni, meidän päätöksistämme.

Eivätkä pandemiat katoa maapallolta. Intiassa ruumisroviot roihuavat. Saamme luvan tottua rokotuksiin, matkustelun sääntelyyn ja maskeihin. Haluan ajatella, että olemme kaikesta huolimatta selviytyjiä. Selviytyminen vaatii lähes ennen näkemätöntä yhteistyötä ihmisten välillä kunnissa, valtioissa ja kansainvälisissä toimissa. Yhteistyö vaatii empatiaa ja kykyä asettua toisen asemaan – myös toiselle puolelle maapalloa. 

Työväenliike parhaimmillaan on maailmanlaajuinen liike, jolla on kykyä tarttua valtavien mittasuhteiden ongelmiin, kuten ilmastonmuutoksen ja pandemioihin, taloudelliseen epätasa-arvoon ja köyhyyteen.

Minua ovat kauhistuttaneet ajatukset paluusta normaaliin. Se meidän normaali on aiheuttanut pandemian, nopeuttanut ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se lisää elämäntapasairauksia ja vaarantaa mielenterveyden. Se tuottaa epätasa-arvoisuutta. Me elämme luonnon kustannuksella ja se, mikä on tuhoavaa, on kiinnittynyt jokapäiväiseen, arkiseen elämäämme. Siksi siihen ei voida palata. Täytyy luoda uutta.

Kuntien pitää luoda suunnitelma pandemiasta toipumiseen, erityisesti lasten ja nuorten kannalta, ja isommassa kuvassa on luotava oikeudenmukainen, vihreä siirtymä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan. Tahtoa ja tekoja on vain kovin vähän.

Olin eräässä tilaisuudessa, jossa minulle sanottiin: Ihminen on tärkeämpi kuin luonto. Menin aivan sanattomaksi. Ei ole ihmistä ilman luontoa. Jos emme pysty suojelemaan luontoa, ei ole ihmistä.

Hyvät toverit, haalaridemarit, ay-demarit, duunaridemarit, valkokaulusdemarit, yrittäjädemarit, teollisuusdemarit, persut, kokkarit ja vassarit… Puoluepolitiikka on aivan toissijaista, kun puhumme elämän säilymisestä. Kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa tarvitaan tulevaisuutta varten. Ihmiset ovat kyllästyneitä riitelyyn ja kääntävät selkänsä puoluepolitiikalle.

Vappupuheissa on tapana kehua sosialidemokratian saavutuksia. Rohkenen kirjailijan vapaudella myös kritisoida työväenliikettä.

Ensinnäkin, se on unohtanut olevansa ekologinen liike. Jakob Söderman sanoi 80-vuotishaastattelussaan, että SDP:n kannatus voisi olla 30 prosenttia, jos ympäristöasiat olisi otettu vakavasti. On kohtuutonta sysätä valtava ongelma tuleville sukupolville. Tekoja tarvitaan nyt.

Lentämisen voimme lopettaa, mutta syödä meidän täytyy. Oli hienoa lukea MTK:n Uudenmaan liiton puheenjohtajan Aleksis Kyrön haastattelu Maaseudun tulevaisuudesta. ”Haluan kääntää tämän laivan” sanoo burleskia harrastava viljelijä. ”Lihan pitäisi olla luksustuote, josta ostaja maksaisi paitsi raaka-aineesta myös ympäristövaikutuksista.” Maatalous ja ruuantuotanto ovat keskeisessä osassa vihreää, oikeudenmukaista siirtymää.

Uudenmaan Sdp:n piirihallitus nostaa kuntavaalien alla esiin neljä ympäristöteemaa: puhtaan ilman, puhtaan veden, lähiluonnon ja kunnat kierto- ja jakamistalouden edistäjinä. Puhtaan ilman tavoiteina ovat hiilineutraalit kunnat vuonna 2030. Energian käytön ja liikenteen päästöjä vähennetään. Julkisissa rakennuksissa luovutaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Lähiluonnon teemaan kuuluvat virkistysalueiden kunnossapitäminen ja lisääminen. Luonnontilaisia lähimetsiä säilytetään myös kaupungeissa. Kuntien metsien suojeluastetta kasvatetaan 17 % vuoteen 2030 mennessä. Kunnat ovat keskeisiä ympäristötoimijoita. Niiden pitää vähentää yhdyskuntajätettä ja ruokahävikkiä. Kotitalousjätteen kierrättäminen pitää tehdä helpoksi ja tavaroiden uudelleen käyttämistä pitää tukea. Kuntien omistamat rannat pitää kaavoittaa virkistyskäyttöön, kalaesteitä purkaa ja jätevedet pitää puhdistaa tehokkaasti.

Hyvät toverit, toiseksi, työväenliike on vieraantunut juuristaan kulttuuriliikkeenä. Eikö juuri SDP:n pitäisi olla etunenässä puolustamassa teattereita, eri alojen taitelijoita ja tapahtuma-alaa? Eikö sen ensimmäisenä pitäisi ymmärtää kulttuurin merkitys yhteisöille ja ihmisille? Kulttuuri ja sivistys luotsaavat meitä näiden muutosten keskellä ja lisäävät empatiaa. Kehysriihen tuloksena taiteeseen on tulossa entistä vähemmän rahaa. Olen pahoillani, vihainen ja häpeissäni.

Ja kolmanneksi, työväenliike on unohtanut olevansa työväenliike.

Me puhutaan palkansaajista ja työelämästä. Mutta puhutaanko me matalapalkka-aloista, keikkatöistä ja niiden ihmisten tilanteesta, joille elämä on päivästä toiseen selviytymistä? Joiden tuloilla ei tehdä yhtään valintaa? Kiinnostaako meitä vain kuukausipalkkaa nauttivien edut? Sain allaolevan kirjeen nuorelta ravintola-alan ihmiseltä Helsingistä. Kuuluuko tämä ääni missään? Näissä työelämän synkimmissä kohdissa voisi olla puolueelle olemassaolon oikeutusta ja uuden työväenliikkeen paikka! Puolueelle, joka on jo muutamille sukupolville rakentanut hyvinvointia, voisi tehdä hyvää kääntyä tämän porukan puoleen, joka kohtaa monilla tavoilla epävarmemman todellisuuden.

”Se et mulle maksetaan ei-mistään 815 €, muiden ihmisten työllä tienatuist rahoista. Mä en sano mitään. Otan rahat ja oon hiljaa, kehittelen jotain keikkaduuneja, käyn lidlissä ja koitan nauttii vapaapäivistä. Pakollisten menojen jälkeen eio varaa mihinkään. Bussilippu, halvin salikortti ja spotify ja netflix on jo yli satasen. Et ei kyl täs maailmas tukirahoil selvii.Mut en valita. Liksat nii paskoja et ravintolast sai hyvän kuukauten 1500 ja joutu olee siel 5-6 päivää iltapäiväst myöhään yöhön. Ei siinäkää mitää järkee ollu. Oon paljo onnellisempi persaukisena himassa ku ryömimäs sen puutarhaletkun kaa tiskipöydän alla puolkahteentoist asti yöllä joka päivä. Vaikse erotus ois se 500 € ni jätän välist.815€/kk ei pysty tekee yhtää valintaa. Hiilijalanjälki silti pienempi ku kellään.”

Tämä kirje on minulle siksi tärkeä, että se on poikani kirjoittama.

Kun Donald Trump kehotti kannattajiaan tulemaan Capitolille, kiinnitin huomioni erään perheenäidin haastatteluun. Hän sanoi, ettei ole vuosiin kokenut elävänsä niin kuin nyt, kun presidentti kutsui Capitolille. Olemme täällä presidentin kutsusta, hän sanoi ja kertoi matkustaneensa kaukaa.  Hän tunsi voimaantuneensa ja elävänsä. Me haluamme voimaantua. Me haluamme kokea merkityksellisyyttä.  Haluamme olla osa liikettä – emme sen huolehtimisen kohde. Pahinta on alentuva huolipuhe, joka ei lopulta sitten tarkoita mitään. Kukaan ei laita tikkua ristiin sen vähäosaisen puolesta, josta ollaan huolissaan.

Tänä vappuna 2021 en tee konkreettista ehdotusta, vaan annan lupauksen. Toimin rakkaudesta kotiseutuun, sen luonnon ja ihmisten puolesta.

Me haluamme sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyvän lähipalveluina Pornaisissa ja taata perheiden hyvinvoinnin. Me nostamme esiin paikalliset ympäristökysymykset, Mustijoen parantamisen virkistyskäyttöön ja luontoliikuntakohteet. Me haluamme toimivan julkisen liikenteen, pyörätiet läpi pitäjän ja hyvät etäyhteydet.

Pidän tätä puhetta Halkian työväentalolla. Talo on osa eurooppalaista kulttuuriympäristöä ja paikallishistoriaa. Kaikilla on oikeus nauttia kulttuuriperinnöstä. Rajoja ylittämällä ja kynnyksiä madaltamalla teemme parempaa yhteistyötä. Voimaannumme ja vimmaannumme oikeista asioista, sillä aktivismi on hyvinvointia. En kutsu sinua Capitolille, mutta kutsun sinut luonnonkauniille Halkian työväentalon mäelle tekemään Pornaisten tulevaisuutta ja nauttimaan yhteisöllisyydestä.

Hyvät ystävät, hyvät pornaislaiset.

Olen ylpeä kotiseudustamme, kesä tulee, luonto puhkeaa kukkaan. Lopuksi vielä paljastan elämän tarkoituksen: se on hyödyttää elämää enemmän kuin vahingoittaa sitä. 

Hevosella pääsee

Pornaisten fb-ryhmässä oli kuva hevosesta, joka makasi ojanpohjalla. Se oli säikähtänyt lujaa ohi ajanutta pakettiautoa ja kaatunut sinne. Ratsastaja oli ehtinyt hypätä pois, hevonen ei loukkaantunut. Läheltä piti, henkiset kolhut jäivät. Hevosella pääsee hengestään.

  • Kato jumalauta…hevonen!
  • Menis raviradalle, tukkii ihmisten tien.
  • Tööttäänkö?
  • Joo, hyvä idea! Aja täysii ohi!
  • Saatanan hevonen!
  • Ai hitto se säikähti!

En tiedä minkälaisia keskusteluja autoissa käydään vai käydäänkö minkäänlaisia, tai mitä kuskien päässä liikkuu, kun ratsukko ohitetaan liian läheltä ja liian lujaa.

Autoilijoitten itsekäs ajatus siitä, että tiet ovat heitä varten, on hengenvaarallinen. Pornaisten teillä liikkuvat niin maatalouskoneet kuin lastenrattaat, koirien ulkoiluttajat ja pyöräilijät olemattomilla pientareilla.  Saattaapa vastaan tulla hevonenkin, ja ihan samanveroisilla tienkäyttöoikeuksilla kuin nelipyöräinen kulkuneuvo.

Maaseutumaisissa kunnissa on kivoja asvaltoituja mutkateitä ja pienempiä hiekkateitä monenlaisille kulkijoille: kaksipyöräisille, nelijalkaisille, isoille ja pienille. Ratsukot ovat varovaisia, hyvillä heijastimilla varustettuja. Joskus ne näyttävät käsimerkkiä autoille, joskus ne pysähtyvät odottamaan. Ne nimittäin tietävät olevansa se heikompi osapuoli, jos jotain sattuu.

Uudenmaan maaseutumaiset kunnat ovat erinomaisia hevospitäjiä. Hevoskulttuurin kehittäminen ja ylläpitäminen on vetovoimatekijä. Kun mietitään brändejä, ei huomata, että siinähän se vieressä syö heinää – paras mahdollinen brändinluoja. Ylinopeutta kaahaava autoilija ei sitä ole.

Hevosala luo hyvinvointia ja työllistää. Yli puolet suomalaisista nuorista haluaisi asua maaseudulla lähellä kaupunkia. Hevosharrastus on yksi suosituimmista harrastuksista vuosi toisensa jälkeen koululaiskyselyissä. Hevoset tarjoavat monipuolisia ja tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia eri ikäisille ihmisille.

Eläinavusteiset terapiat lisäävät suosiotaan. Kela korvasi ratsastusterapiaa yli kahdella miljoonalla eurolla viime vuonna. Hevosen ja ihmisen välinen yhteys vahvistaa luontosuhdetta, tunnetaitoja, itsetuntoa ja elämänhallintaa.

Hevosalan yritystoiminta elävöittää maisemaa – hevosia ja niiden elämää on mukava seurata. Ja kun maaseudulla ollaan, autoilijoiden pitää korjata asenteensa. Tiet kuuluvat turvallisesti kaikille.

Julkaistu Uusimaa-lehdessä 12.4.2021