Uudenmaan hylätyt kylät

2.2.2019 Uusimaa Vaalikynä

Uudenmaan kunnat ovat hyvin erilaisia: Muutaman tuhannen asukkaan kunnista isoihin kasvukeskuksiin, meren rannoilta erämaihin. Pienten kuntakeskusten ympärillä on vielä pienempiä kyliä.

Uusimaa on myös maaseutua, ei pelkästään Helsinkiä, Vantaata, Espoota, Porvoota, Järvenpäätä. Maa- ja metsätalous, kalastus ja metsästys ovat osa elävää Uuttamaata. Miten pidetään huolta syrjäkylistä?

Lasten pitää saada päivähoitoa ja koulumatkojen tulee olla alle tunnin pituisina. Peruskoulun jälkeen pitää löytyä jatkokoulutusta. Terveydenhuollon pitää toimia, julkisilla pitää päästä ja kulttuuria pitää olla syrjäkylilläkin!

Jouni Kemppainen kirjoittaa Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoituksessa otsikolla ”Maaseutu on jäämässä marginaaliin vaaleissa.” Oman kunnan mahdollisuuksiin kannattaa nyt tarttua. Mitä voimme tehdä, että elämä syrjäkylillä olisi nykyistä parempaa?

Pienillä kylillä on kulttuurihistoriaa ja tarinoita. Siellä on elävää kansaperinnettä ja yhteisöllisyyttä, kykyä ja ymmärrystä elää luonnonläheisesti.

Suomessa kulttuuritoiminta keskittyy vahvasti Uudellemaalle: 56 prosenttia koko maan kulttuurisektorin henkilöstöstä sijoittui tänne (Uudenmaan liitto). Uudellamaalla toimii lukuisia teattereita suomen ja ruotsin kielellä.

Nykytekniikka tarjoaa ennakkoluulottomia ratkaisuja liikenteen kustannuksiin, koulutukseen ja etätöihin. Luontopalvelut ja luontolähtöiset tai eläinavusteiset terapiat lisäävät hyvinvointia ja elinvoimaisuutta – syrjäisyys onkin voimavara! Harvaan asutuille seuduille voidaan räätälöidä omia ratkaisuja.

Voiko traumasta toipua?

Terapeutti Harri Virtasen uutuuskirja johdattaa kohti parempaa itseymmärrystä

Tiedote. Julkaistu: 22.01.2019, 08:03
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura


Yli puolet ihmisistä kokee traumaattisen tapahtuman. Trauma vaikuttaa identiteettiin ja maailmankuvaan. Se on useiden psyykkisten ongelmien taustalla, voi estää urakehityksen ja tuhota parisuhteen. Terapeutti Harri Virtasen uutuuskirja Trauma ja rakkaus opastaa kohti trauman tunnistamista ja siitä toipumista. Kirjan julkistustilaisuus on 23.1.2019 klo 17 Tiedekulmassa.

Harri Virtasen isä oli alkoholisti ja epätoivoinen äiti uhkasi tappaa itsensä ja lapsensa, kun Harri oli alle kouluikäinen. Kipeät lapsuudenkokemukset johdattivat Virtasen lopulta terapiaan ja kouluttautumaan psykoanalyytikoksi.

”Kirjoitan tämän kirjan siksi, että mahdottomilta tuntuvista kokemuksista voi selvitä. Syvimmät haavat saadaan ihmissuhteissa ja niistä kaikkein syvimmät varhaisessa lapsuudessa, kaikkein läheisimpien ihmisten aiheuttamina. Siksi kirjoitan rakkaudesta trauman yhteydessä. Se, mikä suhteessa on rikottu, voi suhteessa myös parantua.” Harri Virtanen

”Trauma paljastaa jotakin olennaista maailmasta, mutta se tekee sen niin rajulla tavalla, että me kiellämme sen. Trauma paljastaa myytin, jonka varassa elämme: myytin jatkuvuudesta, oikeudenmukaisuudesta, terveydestä, pitkästä iästä, vanhempien hyvyydestä. Todellisuudessa elämä voidaan viedä meiltä silmänräpäyksessä. Todellisuudessa vanhempamme eivät ehkä ansaitsekaan kunnioitustamme. Trauma paljastaa totuuden.”

Trauma ja rakkaus on rohkaiseva kirja, joka opastaa kohti trauman tunnistamista ja siitä toipumista. Virtanen erittelee trauman oireita ja seurauksia runsaiden esimerkkien kautta. Traumatisoituminen on luultua yleisempää ja monen psyykkisen kärsimyksen taustalla on trauma. Kun trauman ja sen asettamat rajoitteet tunnistaa, voi ymmärtää oman vaikutusvaltansa elämäänsä.


Harri Virtanen on terapeutti, kirjailija ja käsikirjoittaja. Hän on työskennellyt aikaisemmin dramaturgian professorina ja kustantajana. Vapaa-ajallaan hän kengittää hevosia.


Harri Virtanen 
Trauma ja rakkaus – Eli kuinka selviytyä mahdottomastaISBN 978-951-858-073-0
161 sivua | kl 14
SKS 2019
S

Kuuntele trauma ja rakkaus -luento: https://soundcloud.com/terapiahuonetahdet/harri-virtanen-trauma-ja-rakkaus

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@finlit.fi, p. 050 501 9510

Tilaa arvostelukappale: arvostelukappaleet@finlit.fi Arvostelukappaleen voi saada myös pdf-muodossa.

Kuntalaisaloite: Pornaisten vesistöt virkistyskäyttöön

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Pornaisten kunta käynnistää välittömät toimenpiteet alueemme vesistöjen parantamiseksi. Isojärvi (osittain), Valkjärvi, Ruokijärvi, Kotojärvi, Niinijärvi, Vermijärvi, Kaaklampi ja Mustijoki ovat luonnon moninaisuuden, harrastus- ja virkityskäytön kannalta alueemme suuri rikkaus. Kuuden järven, Kaaklammen ja Mustijoen virkistyskäyttö on vähäistä ja vesistöt ovat kuntalaisille tuntemattomia.

Pornaisten vesistöt kärsivät levästä ja ovat uimakelvottomia suurimman osan kesästä. Jotta ne saataisiin monipuoliseen virkistyskäyttöön, on tutkittava niiden nykytilanne ja tehtävä suunnitelma niiden parantamiseksi. Samalla on kehitettävä tiedotusta parkkipaikoista, kalastus- ja retkeilymahdollisuuksista ja uimarannoista.

Mustijoen ranta-alueet ovat täysin hyödyntämättä keskustan alueella.

Kotojärvi ja sen valuma-alueeseen kuuluva Ruokijärvi ovat järvistä suurimmat. Puolentoista neliökilometrin laajuinen Kotojärvi kärsii rehevöitymisestä. Ravinnepitoisuudet, samea vesi, leväkukinnot, roskakalakannan kasvu ja arvokalakannan väheneminen ja sisäinen kuormitus ovat rehevöityneen järven ongelmia.

Toimenpiteitä vesistöjemme parantamiseksi ovat esimerkiksi vuonna 1997 tehdyn tutkimuksen uusiminen, maatalouden ja golfkentän päästöjen selvittäminen, roskakalojen tehonuottaus, kosteikon rakentaminen, vanhan kaatopaikka-alueen valumien tutkinen, pohjapadon rakentaminen Kotojärven laskuojaan ja muut selvityksessä ilmenevät toimenpiteet sekä suunnitelma vesistöjen virkistyskäytöstä.

Allekirjoita aloite täällä, laitetaan vedet kuntoon yhdessä!

Lue lisää Lausunto Kotojärven vesialueen tilasta

Aloitetta puoltavat Pornaisten nuorten kalastusseura, Laukkosken Osakaskunta, sekä Mustijoesta Elävä Lohijoki ry.

Aloitteen tekijät Niklas Boström, Osku Jari Tapio Kuusela, Harri Virtanen